Artikkelit

tuoteviestintä

Viisi vinkkiä tuoteviestintään

Tuoteviestintä on murroksessa. Ostokäyttäytymisen muutoksen ja räjähdysmäisesti kasvavan kanavakirjon ansiosta tuoteviestinnällä on aiempaan verrattuna monipuolisempi rooli: tuoteviestintä on aina ajantasaista ja kuhunkin käyttötilanteeseen sopivaa asiakaspalvelua. Tämän toteuttamiseen tämän päivän tuotetiedonhallinta ja julkaisuautomaatio tarjoavat paljon työkaluja mistä tuotepäälliköt ja markkinointiosasto pystyivät aiemmin vain haaveilemaan.

Viimeisen muutaman vuoden ajan markkinat ovat muuttuneet selkeästi ostajasuuntautuneimmiksi. Voidaan sanoa, että kaupankäynnissä valta on siirtynyt asiakkaalle. Tämä pätee niin kuluttaja- kuin yrityskaupassakin. Asiakkaat ostavat mitä, missä ja milloin haluavat. Tämä jättää myyjän tehtäväksi tarjota sitä mitä asiakas tarvitsee, siellä ja silloin, kun sitä tarvitaan.
Palvellakseen asiakkaitaan yritysten on kuunneltava ostajien toiveita ja tunnistettava ajoissa markkinoiden hiljaisia signaaleja. Jotta pärjää kilpailussa, on kyettävä reagoimaan ketterästi muuttuviin tarpeisiin ja kohdattava asiakkaat oikea-aikaisesti oikeissa kanavissa, oikeilla sisällöillä.
Voidaankin sanoa, että tuoteviestinnän avulla haluamme luoda entistä vaikuttavampia monikanavaisia tuotekokemuksia kaikissa kohtaamispisteissä.
Miten näitä vaikuttavia monikanavaisia tuotekokemuksia sitten luodaan? Tässä viisi vinkkiä:

1. Tuotetiedonhallinnan keskittäminen

Data-konsulttien lempisanonta ”roskaa sisään – roskaa ulos” pitää paikkaansa myös tuotesisältöjen suhteen. Hyvät tuoteviestintäkokemukset perustuvat laadukkaaseen sisältöön. Kun julkaisukanavia on useita, on kanavakohtainen sisällönhallinta mahdotonta toteuttaa laadukkaasti. Monissa kanavissa törmäämme roskaan tai vähintäänkin epätarkkaan tai vanhentuneeseen tuotetietoon.
Kun tuotetiedonhallinta keskitetään yhteen paikkaan, josta sisällöt tuotetaan kaikkiin julkaisukanaviin, helpottuu sisällönhallinta merkittävästi. Toki edelleen on tärkeää, että keskitettyyn tuotetiedonhallintaan syötetään vain laadukkaita sisältöjä, mutta kerran tehty hyvä työ on saman tien käytettävissä kaikissa julkaisukanavissa unohtamatta tulevaisuuden kanavia, joita varten sisällöt ovat jo ”pankissa”.

2. Tietojen omistajuudesta sopiminen

On tärkeää, että yrityksellä on yhtenäinen tapa hallita liiketoiminnassa tarvittavia tuotesisältöjä. Kaikkien on voitava luottaa käytettävissä olevan tiedon laatuun ja ajantasaisuuteen. Tietojen omistus ja vastuu niiden ylläpidosta on hyvä määritellä selkeästi. Kuka vastaa teknisestä tuotetiedosta, kuka kuvista, kuka tuotekuvausteksteistä ja kuka hinnoista? Yleensä omistajat ovat melko itsestäänselviä, mutta jos omistajuutta ei olla yhteisesti sovittu, on vaikea luottaa siihen, että kaikista tietotyypeistä ja niiden päivityksestä on huolehdittu. Määrittelemällä omistajuudet riski ”roskan” päätymisestä johonkin julkaisukanavaan saadaan minimoitua.

3. Järjestelmien liittäminen toisiinsa

Markkinointi ja viestintä on kiehtovaa ja täynnä uusia mahdollisuuksia. Joka päivä törmäämme uusiin näppäriin, monesti lähes ilmaisiin työkaluihin, joiden avulla voimme tavoittaa potentiaaliset asiakkaamme tuoteviesteillämme entistä tehokkaammin. Markkinointijärjestelmien määrän on sanottu kaksikymmentäkertaistuneen viimeisen kuuden vuoden aikana.
Järjestelmien vajaakäyttö on kuitenkin yleinen haaste yrityksissä. Tämä on ymmärrettävää, jos järjestelmät ovat irrallisia ja sisällön tuottaminen jokaiseen on toteutettava erikseen. Kannattaakin miettiä markkinointijärjestelmien arkkitehtuuria kokonaisuutena. Miten järjestelmät saadaan hyödyntämään yhteisiä datalähteitä ja miten yhdessä paikassa rikastettua tuotetietoa saadaan käytettyä kaikissa kanavissa.

4. Julkaisuautomaation työkalujen hyödyntäminen

Markkinoinnin automaatio on kaikille tuttu käsite, mutta julkaisuautomaatiosta puhutaan vähemmän. Periaatteessa sekin on markkinoinnin ja viestinnän automaatiota. Julkaisuautomaation avulla voidaan synkronoida tietoja yhdestä keskitetystä järjestelmästä kaikkiin sähköisiin julkaisukanaviin.
Julkaisuautomaatioon liittyvät myös myynnin työkalut, joilla luodaan kaikki tarvittavat myyntimateriaalit tarjouksista, asiakaskohtaisiin hinnastoihin ja myymälämateriaaleihin. Vastaavasti markkinoinnin työkaluilla voidaan automaattitaittaa tuotekortteja, data sheet:ejä ja jopa tuhansia tuotteita sisältäviä katalogeja. Myös näiden taustalla hyödynnetään keskitettyä tuotetiedonhallintaa.

5. Osallistaminen ja mahdollistaminen

Elämme työntekijälähettilyyden nousuaikaa. Työntekijöitä, kumppaneita ja jopa asiakkaita hyödynnetään yhä voimakkaammin brändinrakennuksessa ja viestinnässä. Tämä edellyttää helppoutta onnistuakseen. Hyvistä tuotteista kerrotaan mielellään, kunhan siihen tarvittavat sisällöt ja kanavat ovat vaivattomasti käytettävissä.
Kaikkia tuotesisältöjä kieliversioineen voidaan hallita keskitetysti ja tarjota sidosryhmien käyttöön esimerkiksi sosiaalisessa mediassa jaettavaksi.

Tämän päivän tuoteviestintä ja sen avulla entistä vaikuttavampien tuotekokemusten luominen on teknologiaa hyödyntämällä entistä helpompaa. Onnistumisen avain piileekin siinä, miten teknologiaa käytetään. Hyväkään järjestelmä ei auta, jos sitä ei osata käyttää yrityksen tarpeiden mukaisesti. Tässä kannattaakin kääntyä asiantuntijoiden puoleen. Pyörää ei kannata keksiä uudestaan ja hyväksi havaittuja käytäntöjä kannattaa hyödyntää.

Asiakkaita osallistava Adeona PIM -tuotekehitystyöpaja

Me Canterilla olemme onnellisessa asemassa. Meillä on paljon pitkiä, hyviä asiakassuhteita ja asiakkaamme ovat osallistuneet aktiivisesti tuotekehitykseemme jo parinkymmenen vuoden ajan. Aivan alusta pitäen olemme halunneet kehittää tuotetta, joka on ennen kaikkea toiminnallisuuksiltaan ja käytettävyydeltään sellainen, että se palvelee suomalaisten tuoteyritysten globaaleja tuotetiedonhallinnan tarpeita optimaalisella tavalla.

Tänä aamuna työpajaamme kokoontui kokenut, kuudentoista Adeona PIM -järjestelmän käyttäjän joukko. Keskustelimme uuden sukupolven tuotteemme toiminnoista ja ideoimme yhdessä, miten niitä voisi edelleen kehittää. Jälleen kerran saimme todeta, että yksi plus yksi on enemmän kuin kaksi. Yhdistämällä kokemuksia ja tarpeita saimme useita hyviä ideoita käyttäjäkokemuksen edelleen kehittämiseksi.

Keskustelun aiheena oli mm. entistä monipuolisempi tuotemalli, rikastustilan seuranta, automaattiset linkitystoiminnot, käyttöoikeusmäärittelyt, kieliversioinnin työkalut, hakukoneoptimointi sekä paljon muuta.

Liiketoimintaympäristön kehitys ja julkaisukanavien määrän jatkuva lisääntyminen tuo tuotetiedonhallinnalle jatkuvasti uusia vaatimuksia. Meille on tärkeää vastata muuttuviin tarpeisiin ketterästi ja fiksusti kokonaisarkkitehtuuri huomioiden ja käytettävyyden siitä kärsimättä.

Suuri kiitos kaikille osallistujille!

Mikäli sinulla on mielessä kehityskohteita tai uusia tarpeita, ota meihin yhteyttä. Kaikki ideat ja palaute on meille erittäin arvokasta.

Lue lisää Adeona PIM 2017 -tuotteesta.

Mitä PIM on?

PIM! Asiakastyytyväisyyttä ja voittoa

Törmäsin juuri Aku Ankan taskukirjan kanteen, jossa Aku tuijotti kanaa silmät ymmyrkäisinä. Kirjan nimi oli ”PIM! Hypnoosia, mentalisteja ja höpötietoa”. Niin paljon kun uskonkin meditaation voimaan ja jopa hypnoosiin, niin minulle PIM ei tarkoita sitä. Minulle PIM on kaiken tuon vastakohta: oikeaa tietoa siellä ja silloin kun sitä tarvitaan.

PIM on se puoli markkinoinnin automaatiosta, josta vähemmän puhutaan. Se on se, joka tuo Aberdeen Group:in tutkimusten mukaan 45% lisää asiakastyytyväisyyttä ja saman verran parannusta voittomarginaaliin. Eli kyllähän tuon pitäisi kaiken järjen mukaan yrityksiä kiinnostaa. Ja niin se kiinnostaakin. RNR Market Research:in mukaan tuotetiedonhallinnan markkinat tulevat kolminkertaistumaan seuraavan viiden vuoden aikana.

Mitä PIM sitten ihan oikeasti on? PIM on työkaluja ja prosesseja, joilla hallitaan keskitetysti tuotteiden myyntiin ja markkinointiin liittyvää tuotetietoa. Se on siis eri asia kuin Product Data Management PDM tai Master Data Managent MDM, mutta kummankin näiden jatkumoa. Se on se vaihe tuotteisiin liittyvän tiedon käsittelystä, jolla varmistetaan hyvä näkyvyys kohdemarkkinalla ja ensiluokkainen ostokokemus.

Sen lisäksi, että PIM:in avulla asiakkaille kyetään tarjoamaan parempaa palvelua, myös työntekijäkokemus paranee. ATKearney:n tutkimuksen mukaan yrityksissä käytetään joka vuosi 25 minuuttia per myyntiyksikkö (SKU) tuotetiedon korjaamiseen ja harmonisointiin eri kanavissa. PIM:in avulla tämä tarve saadaan poistettua, kun tiedot tulevat kaikki yhdestä, keskitetystä lähteestä. Aika harva työntekijä voi sanoa nauttivansa saman asian korjaamisesta useaan eri kanavaan.

No mutta onko niitä kanavia niin monta? On niitä. Olen nähnyt kartan, johon niitä on merkitty 130 ja lisää tulee koko ajan. Mietipä missä kaikkialla teidän yrityksenne tuotetietoa voi olla: tuotekorteissa, sosiaalisessa mediassa, mainoksissa, nettisivuilla, keskustelufoorumeissa, asiakasarvosteluissa, käyttöohjeissa, ostojärjestelmissä, QR koodeissa, asiakaspalvelussa, hyllyetiketeissä, laskuissa, koulutusmateriaaleissa … Enkä edes maininnut verkkokauppaa.

PIM on kannattavaa ja jopa kivaa, kun vauhtiin pääsee. Ja on siinä ripaus taikaakin. Lanseeraat uuden tuotteen, syötät kaiken siihen liittyvän tiedon tuotetiedonhallinnan järjestelmään ja PIM! Tiedot näkyvät oikein ja yhdenmukaisina kaikissa kymmenissä kanavissa.

Lue lisää PIM -tuotetiedonhallinnasta täältä.

Myyjä graafikkona salestool

Myyjä graafikkona – kun kaikkia harmittaa

Monesti myyjät käyttävät suuren osan työajastaan erilaisten tarjousliitteiden ja muiden myynnissä käytettävien tuotelähtöisten aineistojen tekemiseen. Esimerkiksi myyjät saattavat itse tehdä tai koostaa hinnastoja, tuotekortteja tai asiakaskohtaisia luetteloita tarjouksen liitteeksi, koska markkinointiosasto ei ehdi tai osaa auttaa. Myyjää harmittaa, koska homma on työlästä ja tylsää copy-pastetusta, johon ei oikeastaan olisi aikaa, osaamista tai oikeita työkaluja.

Toisaalta markkinointiosastolle saattaa tulla myyjiltä pyyntöjä saada milloin milläkin tavalla personoituja hinnastoja ja luetteloita – joiden pitäisi olla valmiina mielellään samana tai viimeistään seuraavana päivänä, jotta tarjous saadaan asiakkaalle ennen deadlinea. Tai sitten pyydetään tuunaamaan niitä copy/pastettamalla itse tehtyjä tarjousliitteitä, joista tuli oikeastaan aika rumia. Markkinointiväkeä harmittaa lyhyellä varoitusajalla tullut ylimääräinen työ, työläs ja tylsä copy-pastetus ja myös se, että myyjät eivät välitä omissa tekeleissään tippaakaan tarkkaan mietitystä brändi-ilmeestä.

Jos kaikkia vaan harmittaa, ja tuotoksena on pahimmillaan rumia ja sisällöltään puutteellisia tarjousliitteitä, joihin menee tolkuttomasti työaikaa, onko mitään järkeä, että myyjät edelleen tekevät graafikon hommia?

Kaikki aika, jonka myyjä käyttää johonkin muuhun kuin myymiseen, näkyy saman tien viivan alla. Ja silloinkos vasta kaikkia harmittaa.

Onneksi tähän on ratkaisu. Sales Toolilla saa tehtyä automaattisesti taitettuja hyvännäköisiä tuotejulkaisuja, joihin myyjä kirjoittaa saatetekstin ja halutessaan personoi hiukan – Sales Tool hoitaa loput. Lopputuloksena on valmis, brändin mukainen tarjousliite, johon myös markkinointiosasto on tyytyväinen. Ja kaikilla on kivempaa.

Asiakaspalautteen perustella Sales Tool on vähentänyt harmitusta useissa asiakasyrityksissämme – esimerkiksi IKH:n jälleenmyyjiltä tuli tällaisia terveisiä:

Kehut ja kiitokset teille markkinointiosastolle tuosta Sales Tool työkalusta! Toimii aivan mahtavasti, ja myymälässä näyttää hyvältä kun kaikki hintalaput on samannäköisiä. Säästää meillä ihan uskomattoman paljon aikaa!

Katso alla olevassa videossa miten IKH:n hintalaput syntyvät Sales Toolilla.

Voit tutustua muihin asiakasesimerkkeihin täällä.

Pitäisikö teilläkin vapauttaa myyjät taas myymään?  Ota yhteyttä.

Julkaisuautomaatio markkinoinnin tehostaminen

Julkaisuautomaatio Suomessa

Olen toiminut tietokantajulkaisemisen ja julkaisuautomaation parissa reilu 10 vuotta, yleensä osana asiakkaittemme myynnin ja markkinoinnin prosessien kehittämistä. Tässä ajatuksiani julkaisuautomaation tilasta Suomessa tällä hetkellä.

Aluksi on hyvä todeta, että vaikka pitkään olemassa ollut transaktiotulostaminen perustuu hyvin pitkälle samoihin konsepteihin ja periaatteisiin (dataa eri lähteistä tulostimelle), en kuitenkaan lue perinteistä transaktiotulostamista tässä yhteydessä julkaisuautomaatioon. Minun maailmankuvassa julkaisuautomaatiossa on kyse siitä, miten (tuote)sisältöä julkaistaan yhdestä lähteestä useaan kanavaan tai mediaan automatisoidusti. Lue täältä lisää miten Canter käsittää julkaisuautomaation.

Laadukas data avaa mahdollisuuksia julkaisuautomaation täysimittaiselle hyödyntämiselle

Julkaisuautomaation käyttö Suomessa on hyvin hajaantunutta. On olemassa paljon erilaisia julkaisuprosessien automatisointia tukevia sovelluksia, joiden hyödyntämiseen yrityksissä liittyy paljon potentiaalia. Teknologia kehittyy jatkuvasti ja tuo uusia mahdollisuuksia ja aikaisempaa kehittyneempiä ratkaisuja tarjolle.

Näkemykseni mukaan suurin yksittäinen hidaste ratkaisujen leviämiselle ja täysien hyötyjen ulosmittaamiselle yrityksissä on kuitenkin olemassa olevan datan heikko laatu. Se on puolestaan yleensä seurausta kehittymättömistä tiedonhallinnan toimintatavoista ja työkaluista. Valitettavan monissa yrityksissä on edelleen ymmärryksen puutetta kuinka merkittävästä ja strategisen tason asiasta hyvin organisoidussa tiedonhallinnassa on kysymys. Digitsunami on onneksi saanut monet firmat ja johtoryhmät tajuamaan datan ja sen laadun merkityksen koko liiketoiminnalle. Myös julkaisuautomaatio perustuu laadukkaaseen ja rakenteelliseen tietoon – kanavasta riippumatta.

Julkaisuautomaatiolla haetaan tehokkuutta

Olen havainnut, että Suomessa monet pienet yritykset ovat vieneet prosessien automatisoinnin todella pitkälle, mikä on varsin luontevaa, kun liiketoimintaa kehitetään pienillä resursseilla ja tehokkuusajattelu on koko ajan läsnä kaikessa tekemisessä. Toisaalta tähän joukkoon mahtuu myös yrityksiä, joissa asiaa ei ole edes mietitty, koska ei ole ollut tietoa teknisistä ratkaisuista tai ulkopuolinen kumppani on aina tehnyt printtikuvastot ym. materiaalit palveluna. PK-yritysten onneksi ratkaisutarjonta ja osaaminen markkinassa on monipuolistunut. Ratkaisuja löytyy moneen hintaluokkaan ja kehittämiseen investoidut eurot alkavat tuottamaan aiempaa nopeammin.

Informaatiologistiikan kunnostaminen on elinehto

Keskisuuret yritykset ovat sekalainen seurakunta. On yrityksiä, jotka ovat täysin lähtökuopissa sekä niitä, jotka ovat vieneet prosessiautomaation erittäin pitkälle. Myös toimialakohtaiset erot voivat olla merkittäviä. Esimerkiksi monille maahantuojille ja tukkukaupoille informaatiologistiikan kuntoon laitto on ollut selviytymisen elinehto kiristyvässä ja globalisoituvassa kilpailussa. Myös arvoketjujen murros on myös näkynyt siinä, että yritysten on ollut pakko herätä tiedonhallinnan ja julkaisuautomaation kehittämiseen.

Valmistavan teollisuuden keskuudessa näen edelleen paljon tekemistä näiden asioiden parissa. Viennistä elävissä yrityksissä myös kieliversioiden hallinta on yleinen haaste, mikä jo itsessään toimii monesti vahvana ajurina sisältö- ja julkaisuprosessien optimoinnille ja automatisoinnille.

Moneen hienoon kotimaiseen kasvutarinaan liittyy sellainen aspekti, ettei sisäisiä prosesseja ja toimintatapoja ole yksinkertaisesti ehditty pysähtyä miettimään, kun kaikki fokus, energia ja käsiparit

ovat olleet kiinni bisneksen kehittämisessä ja kasvun hallinnassa. Ja jossain kohtaa on herätty siihen, ettei ihmisten skaalaaminen ja venyttäminen ole enää mahdollista tai järkevää.

Julkaisuautomaatio tuotetiedonhallinnan jatkeena

Me Canterissa näemme, että julkaisuautomaation ratkaisuissa tiedon alkulähteellä ei ole merkitystä. Nykyaikaiset ratkaisut kykenevät hakemaan tietoa monista eri lähteistä. Edelleen laatu ja rakenne sanelee pitkälti sen kannattaako automatisointi, minkälaiseen automaatioasteeseen on realistista tähdätä ja minkälainen lopputulos saadaan. Tästä syystä näen itse julkaisuautomaation tuotetiedonhallinnan (PIM) luontevana jatkeena.

Tyypillisesti PIM-järjestelmä toimii keskitettynä julkaisutietokantana, mutta joskus voi olla myös perusteltua tehdä erillisiä välivarastoja eri kanavia ja julkaisuprosesseja varten. Tietoa voidaan tarvittaessa hakea myös yrityksen kumppaneiden järjestelmistä. PIM-järjestelmä puolestaan kytkeytyy yleensä aina yrityksen muihin operatiivisiin järjestelmiin, kuten toiminnanohjaukseen, joista saadaan dataa, jota voidaan tarvittaessa edelleen jatkojalostaa ja rikastaa PIM-järjestelmässä jakelua ja julkaisemista varten. Joskus tuoteprosessi on syytä rakentaa niin, että PIM toimii tiedon alkulähteenä ja ns. tuotemasterina, joka jakelee datan kontrolloidusti kaikkiin käyttäviin järjestelmiin.

Hyödynnetään dataa sieltä missä sitä jo on

Asiakastietoja ja muuta personoinnissa ja vaihtuvan tiedon tulostamisessa tarvittavia tietoja ei tyypillisesti kannata replikoida PIM-järjestelmään, vaan ne luetaan yleensä suoraan omista lähteistä ja kytketään prosessiin ennen tulostusta.

B2B-ympäristöissä tapahtuva personointi, kuten asiakaskohtaisten sopimushinnastojen tuottaminen, pohjautuu yleensä PIM- ja ERP-järjestelmän sisältöön – joskus myös CRM:n sisältämään tietoon. Tähän liittyy esimerkiksi asiakaskohtainen valikoimatieto, hintatieto, sopimusvalmistettavien tai räätälöityjen tuotteiden tieto.

Yhteenvetona voisi todeta, että maassamme on lukuisia yrityksiä, jotka hyödyntävät julkaisuautomaatiota saaden siitä merkittävää kilpailuetua. Julkaisuautomaation avulla on mahdollista tehostaa merkittävästi markkinoinnin prosesseja ja parantaa monikanavaista asiakaskokemusta. Vielä enemmän on yrityksiä, jotka eivät ole vielä saaneet hyödynnettyä julkaisuautomaation tarjoamia mahdollisuuksia liiketoiminnalleen. Osana markkinoinnin automatisointia, myös julkaisuautomaation käyttö tulee varmasti kasvamaan lähivuosina.

Onmi-channel publishing automation

Mitä kaikkea markkinoinnissa kannattaa automatisoida?

Markkinoinnin automaatio ja inbound-markkinointi ovat markkinoinnin kuumia puheenaiheita. Ihmiset keskittyvät sisällöntuotantoon ja automatiikka hoitaa viestit potentiaalisille asiakkaille juuri siellä ja silloin kun niitä kaivataan. Markkinoinnin automaation järjestelmä korvaa kymmenen erillistä järjestelmää ja vähentää merkittävästi manuaalityötä. Mutta kykeneekö perus markkinoinnin automaatio hoitamaan kaiken julkaisun kaikkiin kanaviin? Oman kokemukseni mukaan kannattaa selvittää vaihtoehtoja myös monikanavaisen julkaisun automatisointiin etenkin, jos tarjooma sisältää paljon tuotteita.

Niin kuin kaiken muunkin sisällön, pitäisi myös tuotesisällön puhutella lukijaansa oikein ja kohdennetusti jokaisessa ostopolun vaiheessa.

Miksi sitten juuri tuotejulkaisu on niin työlästä? Niin kuin kaiken muunkin sisällön, pitäisi myös tuotesisällön puhutella lukijaansa oikein ja kohdennetusti jokaisessa ostopolun vaiheessa. Tämä tarve johtaa auttamatta valtavaan määrään tuotetietoa.

Jos otetaan esimerkiksi juoksukengät, voivat ostopolun sisällöt mennä näin. Ensin kiinnostus juoksuharrastukseen ja sitä kautta kenkien hankintaan herätetään inspiroivilla juoksukuvilla sosiaalisessa mediassa. Kun mielenkiinto aiheeseen on saatu herätettyä, voi seuraavassa vaiheessa kiinnostaa vinkkilista kenkävalintaan. Tätä voi seurata eri kenkävaihtoehtoja vertaileva urheilukenkätesti. Lopulta päädytään verkkokauppaan ostettavan kengän tuotesivulle, josta käsin ostos tehdään tai vaihtoehtoisesti käydään hakemassa kengät suoraan lähimmästä myymälästä.

Jos ajatellaan, että kyseisen yrityksen valikoimassa on vaikkapa sata kenkämallia variaatioineen, puhumme äkkiä kymmenien tuhansien tuotetietojen julkaisemisen hallinnasta.

Kun lasketaan erillisten sisältöjen määrää tämän yhden ostajapersoonan ostopolun vaiheisiin koskien tätä yhtä tuotetta, päädytään todennäköisesti useaan kymmeneen yksittäiseen tuotetietoon sisältäen kaikki kuvat, tekstit, ominaisuustiedot, myymälämateriaalit ja artikkelit suositteluista puhumattakaan. Jos ajatellaan, että kyseisen yrityksen valikoimassa on vaikkapa sata kenkämallia variaatioineen, puhumme äkkiä kymmenien tuhansien tuotetietojen julkaisemisen hallinnasta. Tällaista määrää on varmasti täysin mahdotonta hallita järkevästi ilman automaation tuomaa apua.

Kun julkaiset sisällön vain yhteen kanavaan, kannattaa julkaisu todennäköisesti hoitaa kyseisen kanavan oman sisällönhallinnan kautta. Heti, jos samaa sisältöä julkaistaan useaan kanavaan, kannattaa harkita keskitettyä julkaisuautomaatiota.

No mikä ratkaisuksi? Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että kun julkaiset sisällön vain yhteen kanavaan, kannattaa julkaisu todennäköisesti hoitaa kyseisen kanavan oman sisällönhallinnan kautta. Heti, jos samaa sisältöä julkaistaan useaan kanavaan, kannattaa harkita keskitettyä julkaisuautomaatiota ja siihen yhdistettyä tuotetiedon- ja aineistonhallintaa. Näin säästytään päällekkäiseltä työltä.

Jos ajatellaan tuon aiemman urheilukenkäesimerkin sisältöjä, niin ostopolun alkuvaiheen sisällöt olisi todennäköisesti järkevintä julkaista keskitetysti markkinoinnin automaatiojärjestelmän kautta. Kenkiin liittyvien tuotetietojen julkaisu verkkosivuille, verkkokauppaan sekä mahdollisiin kivijalkakaupan myyntimateriaaleihin, kuten julisteisiin, hyllynreunaetiketteihin ja muuhun myymälän tuotemainontaan ei markkinoinnin automaatiojärjestelmät kuitenkaan yleensä taivu.

Julkaisuautomaatiojärjestelmissä voidaan määritellä tietokenttäkohtaisesti julkaisukanavat ja hoitaa varsinainen julkaiseminen napinpainalluksella tai jopa täysin automatisoidusti.

Onneksi on olemassa myös juuri tähän tarkoitukseen olevia ratkaisuja. Julkaisuautomaatiojärjestelmissä voidaan määritellä tietokenttäkohtaisesti julkaisukanavat ja hoitaa varsinainen julkaiseminen napinpainalluksella tai jopa täysin automatisoidusti.

Automatiikka hoitaa kaiken rutiinityön ja ihmisiä päästään hyödyntämään täysiaikaisesti siinä, missä he ovat parhaimmillaan: analysoinnissa, suunnittelussa ja tavoitteellisessa sisällöntuotannossa.

Mitä markkinoinnin järjestelmiä tuoteyritys siis markkinoinnin automaatiojärjestelmän ja julkaisualustojen lisäksi tarvitsee? Itse koen, että hyvä tuotetiedon- ja aineistonhallinnan järjestelmä sekä siihen liitettävä julkaisuautomaatiomoduuli monesti riittävät. Näin automatiikka hoitaa kaiken rutiinityön ja ihmisiä päästään hyödyntämään täysiaikaisesti siinä, missä he ovat parhaimmillaan: analysoinnissa, suunnittelussa ja tavoitteellisessa sisällöntuotannossa.

syitä hankkia tuotetiedonhallinta PIM

Viisi hyvää syytä hankkia PIM

1. Näyttääkö teidänkin tuotetiedonhallinnan prosessi jotakuinkin tältä?

Jos vastaus on kyllä, ota yhteyttä, niin autamme.tuotetietokaaos

2. Haluatko tarjota parhaan mahdollisen asiakaskokemuksen?

PIM -järjestelmä on tässä tapauksessa olennainen osa ratkaisua. Keskitetyn tuotetiedonhallinnan kautta tarjoat yhdestä lähteestä laadukasta, paikkansa pitävää ja ajantasaista tuotetietoa kaikkiin kanaviin kaikille sidosryhmille – sekä asiakkaille että omalle väelle.

3.Haluatko tehoja tuotemarkkinointiin?

PIMin ja siihen pohjautuvien julkaisuautomaatioratkaisujen avulla voit muutamalla napin painalluksella julkaista esimerkiksi kampanjaesitteitä, tuotekatalogeja tai -kortteja, tehdä hinnastoja tai esitteitä, hintalappuja ja hyllynreunaetikettejä myymälöihin… Julkaisuformaatteina esim. PDF, Excel, PowerPoint, InDesign. Esimerkkejä asiakastoteutuksista täällä ja täällä

4.Haluatko olla valmiina nopeisiin strategisiin suunnanmuutoksiin?

Jos tuotetiedonhallinnan perusta on kunnossa, uusien julkaisukanavien ja sovelluskohteiden sekä uusien kieli- tai maaversioiden käyttöönotto on helppoa. PIMin valmiiden rajapintojen kautta voit tarjota tuotetietoja esimerkiksi uuden jälleenmyyjän verkkokauppaan tai nettisivustolle, asiakkaan ostojärjestelmään tai mihin tahansa muuhun kanavaan, jossa haluat niitä hyödyntää. Pyörää ei tarvitse keksiä aina joka kerralla uudestaan.

5.Haluatko eroon turhista manuaalisista työvaiheista?

PIMin avulla voidaan automatisoida monia tuotetiedonhallintaan liittyviä rutiinitehtäviä, jotka vievät käsin tehtyinä paljon aikaa (ja ovat myös yleensä niitä kaikkien tylsimpiä työtehtäviä). PIMistä oikeat tiedot päätyvät oikeiden kohderyhmien käyttöön automaattisesti. Lisäksi pääset eroon turhasta copy-pastettamisesta kun esimerkiksi erilaisten Office tai InDesign -tuotejulkaisujen tekeminen onnistuu joko täysin automaattisesti tai muutamalla napin painalluksella viikkojen panostuksen sijaan.

 

CIO Vision

Vision of a CIO: Kill ’em all!

Kävin hiljattain mielenkiintoisen keskustelun erään keskisuuren kotimaisen yrityksen tietohallintojohtajan kanssa. Hän oli tullut taloon noin vuosi takaperin ja vaikutti siltä, että strategiatyö kokonaisarkkitehtuurin parissa oli saatu päätökseen ja että tiekartta järjestelmäarkkitehtuurin osalta alkoi olla aika selkeä. Kohtalaisen kokoista modernisointia, remppaa ja järjestelmäuudistusta tiedossa seuraavan kolmen vuoden sisään. Tai neljän vuoden,

koska ainahan nää suunnitelmat vähän venähtää.

Kaverin 2020 vuoden visio miellytti marinoidun PIM-konsultin korvaa. Vapaasti mukaillen tavoitteena on uudistettu, moderni arkkitehtuuri, jossa masterdata ja siihen liittyvät prosessit on laitettu kuntoon, tieto virtaa API-ajattelun mukaisesti ja asiakkaiden kanssa pystytään kommunikoimaan mahdollisimman hyvin tietovarantoja ja automaatiota hyödyntäen.

Sopivan mutkattoman jutustelun keskeltä yksi sutkautus jäi mieleen.

Mulla on tässä siis tavoitteena tappaa noin 16 järjestelmää, jonka jälkeen tilalla olisi enää 5 tai 6 järjestelmää. Eli Metallican hengessä Kill ’em All!

Innostusta ilmassa ja aivot kävivät kierroksella, aivan loistava meininki! Plussaa tietysti siitä, että saatiin nuoruusvuosien suosikkibändikin sotkettua samaan soppaan bisnesapplikaatioiden, rajapintojen ja datan kanssa. Tuli myös sellainen fiilis, että näiden kanssahan voisi olla kiva tehdä hommia tulevaisuudessa.

Tapaamisen jälkeen jäin kuitenkin pohtimaan tämän päivän tietohallinnon johtamisen haasteita. Tästä jos jostain aiheesta on toki kirjoiteltu pitkään ja paljon ja monista eri näkökulmista. Ja meillä Suomessa on kansainväliselläkin tasolla tunnistettua todella kovaa osaamista (josta Tietohallintomalli  yhtenä esimerkkinä).

Mutta nyt minulla jäi raksuttamaan nimenomaan tuosta Metallica-näkökulmasta.

Nuo CIO:n speksaamat jäljelle jäävät 5-6 järjestelmää ovat tietysti liiketoimintakriittisiä pääjärjestelmiä, jotka omistavat kullekin järjestelmälle ominaisen perustiedon. Tässä tapauksessa joukkoon kuuluu myös sähköisen kaupankäynnin alusta, jolla mm. pyöritetään tulevaisuudessa eri liiketoimintayksiköiden verkkokauppaa.

 

canter_sieniasateella_blogi

Tämä on perusta, jonka päällä bisnes ja ydinprosessit pyörivät. Masterdataa hallitaan ja hoivataan parhaiden käytäntöjen mukaan ja modernit rajapinnat tarjoilevat sen oikeisiin paikkoihin oikeaan aikaan. BI- ja analytiikkatyökalujen avulla tuotetaan arvokasta tietoa päätöksenteon tueksi, jotta toimintaa osataan kehittää oikeaan suuntaan ja voidaan johtaa tiedolla eikä mutulla.

Sitten on se kerros, joka on täynnä sovellusten ja työkalujen silppua ja jonka reunaviivat ovat ärsyttävän hyhmäiset.

Liiketoiminta haluaa kehittää asiakaskokemusta ja kommunikointia, verkkokauppaa ja myyjien työkalupakkia – markkinoinnin digihärpäkkeistä puhumattakaan. Kaikki tämä mahdollisimman ketterästi kiitos. Samanaikaisesti kulut pitää pysyä kurissa ja toiminnan tehostua.

Ihmiset yksiköstä ja toimenkuvasta riippumatta haluavat puolestaan käyttää työkaluja, jotka on nopea oppia ja joiden käyttäminen on helppoa ja tehokasta. Varsin luonnollista. Jos tämä ei toteudu, ongelmat tuppaavat viime kädessä kasautumaan data-kuvernöörien ja tietohallinnon pöydälle.

Miten tätä jatkuvasti kasvavaa ja uudelleen muotoutuvaa sovellusten, apuohjelmien ja pilvipalvelujen ryteikköä pitäisi hallita? Kenellä on vastuu mistäkin? Kuka edes tietää mitä kaikkia appseja meillä on käytössä mihinkin tarkoituksiin? Onko meille oikea malli ”Master of Apps” vai ”…And Apps for All”? Mitä tietoa missäkin käytetään? Syntyykö jossain bisnesvinkkelistä arvokasta tietoa, joka pitäisi kytkeä johonkin prosessiin tai analytiikan piiriin? Ja niin edelleen…

Ei muuten käy kateeksi tämän päivän tietohallintojohtajia.

Eikä ihmetytä yhtään miksi maailmalla keksitään kilpaa uusia titteleitä ja rooleja johtamaan näitä alueita, koska yhden miehen/naisen show ei ole riittänyt enää pitkään aikaan.

Kiinnostaisi kuulla elävän elämän esimerkkejä mitä tapoja teillä on käytössä sovellusten ja tietovirtojen kuvaamiseen. Onko olemassa tai tullut vastaan jotain hyviä valmiita malleja vai oletteko kehitelleet tai piirtäneet sellaiset itse omiin tarpeisiinne? Laita kommenttia tai heitä viestillä privaatisti. Vaihdan mielelläni ajatuksia aiheesta.

Meinasin seuraavalla kerralla avautua ja avata hieman miten olen itse tavannut jäsentää tämän päivän vaatimuksiin vastaavan informaatioarkkitehtuurin viitekehyksen tuotetiedonhallinnan ja digikehittämisen näkökulmasta. En suosittele kuitenkaan pidättämään hengitystä sitä odotellessa, koska inboxiini kilahti tätä kirjoittaessa ehdotus otsikolla ”Sieniretki Nuuksion metsissä”. Hyvää syksyä!

 

b2b verkkokauppa tuotetiedot

Millä tiedoilla ostan?

Yrityksemme muuttaa kesällä uusiin tiloihin. Muutostyöt ovat juuri alkaneet ja ennen kesälomien alkua olemme toivottavasti uudessa, hienossa tarpeidemme mukaan suunnitellussa toimistossa. Uusista tiloistamme varmasti lisää myöhemmin myös blogissamme.

Olen osallistunut uuden toimistomme suunnitteluun aina tilasuunnitelmasta kaapelointeihin. Tämän prosessin aikana on tullut tutustuttua kymmeniin itselleni uusiin tuotteisiin ja palveluihin. Esimerkiksi erilaiset lasiseinät, akustointiratkaisut, ryhmätyötä edistävät tuotteet, piirtoseinät, kalusteet ja AV-tekniikka ovat tulleet tutummiksi. Kaikki ei ole kuitenkaan ollut aivan vaivatonta.

Etenkin B2B-kauppaa käyvillä yrityksillä tuotetietojen saatavuudessa on todella suuria eroja. Oli sitten kyse verkkokaupasta, verkkosivuista tai tuotekatalogista, moni tuntuu edelleen olettavan että asiakas kyllä kysyy tai tietää. Monien tuotteiden ja palveluiden kohdalla perustiedotkaan ei ole kunnossa. Tässä oma listani, mitä tietoja kaipaan kun etsin tuotteita:

  • Hinta: Mikäli tuote tai palvelu on räätälöitävä, tieto siitä miten hinta muuttuu
  • Saatavuus tai toimitusaika
  • Tuotteen ominaisuudet: Tekniset tiedot, mitat ja materiaali
  • Tuotekuvaus: Mihin ja millaiseen käyttöön tuote soveltuu, esim. kuluttajatuote vs. toimistokäyttöön soveltuva
  • Kuvat: Mikäli tuote liittyy sisustukseen, erilaiset fiiliskuvat oikeissa ympäristöissä
  • Palvelut: Mitä palveluita tuotteeseen liittyy tai on saatavilla:suunnittelupalvelu, asennuspalvelu, kuljetus
  • Mistä tai keneltä saan lisätietoja: Useamman tuotteen osalta kaupat olisivat tulleet varmasti saman tien, jos tuotteen yhteydessä olisi helposti ollut tieto siitä, keneen asiantuntijaan voin olla yhteydessä
  • Arvostelut: Mitä muut asiakkaat sanovat tästä tuotteesta

Paljon on puhuttu siitä, miten B2B-kauppa muuttuu ja kuluttajaverkkokauppoihin tottuneet asiakkaat odottavat timanttista osto- ja palvelukokemusta myös verkossa. Maailma ei todellakaan ole vielä valmis tämän osalta. Vajailla tiedoilla esitellyt tuotteet eivät myy. Onneksi joukosta löytyy jo myös positiivisia poikkeuksia. Ainakin itse suuntaan sinne, missä tuotetiedot on laajat ja ajan tasalla, tällöin hintakaan ei välttämättä ole ratkaiseva.

Ovatko sinun yrityksesi tuotteiden tiedot ajantasalla? Lue myös, millaisia ratkaisuja tarjoamme tuotetiedonhallintaan.

ipad markkinointitekstit tuotteet

iPad-runoudesta sähköä markkinointiin

Markkinoinnin ammattilaiset murehtivat toisinaan problematiikkaa, jota sähköiset palvelut tuovat mukanaan. Monet ovat tuottaneet jopa vuosikymmeniä printtimateriaalia, ja siksi paperille on helppo tuottaa lauseita. Tuoteluettelon kronologisuus tai A4-lehtisen tilarajoitukset toimivat tuttuina raameina kirjoittamiselle. Sähköisten esitystapojen (esim. verkkokaupan, www-sivujen ja wow-appisten) mahdollisuudet sen sijaan hämmentävät.

Tartutaan härkää sarvista. Tulevaisuudessa ei kannata toistella sekä printissä että verkkokaupassa: ”Tämä on pata”, vaikka tuo lause kiistattoman hyvin tuotetta kuvaisikin. Nimittäin kun esitystavat monipuolistuvat, ruudulle voi heitellä monitasoisena sanojen ja lauseiden ryöppyävänä sateena niin esittelytekstiä, nostoja, iskulauseita, ominaisuuksia kuin vaikka tarinoitakin. Tekstiä ei tarvitse nähdä enää suoraviivaisena liukumana ensimmäisen ja viimeisen kirjaimen välillä vaan tekstistöä voi ajatella yhtä hyvin katosta riippuvana mobilena.

Tekstin ja tekniikan liiton tuomiin mahdollisuuksiin kannattaa tutustua. Teoriaakin aiheesta löytyy, mutta joululomien lähestyessä suosittelen elämyksellistä lähestymistapaa:

Saila Susiluodon sähköinen iPadille toteutettu runoteos (älä pelästy, vaan kokeile!) Antikythera tekee runolle sen mitä copywriter voisi tehdä tuote-esittelylle. Runoa lukiessa sen muoto muuttuu. Ravistamalla runoa rivien merkitys vaihtuu. Lukeminen on sekoitus labyrintissä eksymistä, irti päästämistä ja inspiroitumista. Ymmärtämättömyyden pelko katoaa uuden kokemisen tieltä. Myyntimies voisi käyttää paradoksaaliselta kuulostavaa ilmaisua ”pelillistetty korkeakulttuuri”. Vaikka kaunokirjallisuus ei suoraan myy tuotteita, se mahdollistaa ajattelun kiemuroiden uudistumista.

Tähdennän: Appiksessa ei ole kyse vastaperustetun start-upin beta-releasesta. Sisältö tulee kokeneelta runoilijalta ja on luotettavaa laatua, lauseiden high-endiä. Tekniikka taas on peräisin Otaniemestä Aalto-yliopiston syövereistä. Sisältö ja tekniikka on naitettu yhteen hötkyilemättä ja tarkoituksenmukaisesti. Tähän liittoon kannattaa tutustua jouluna kodin lämmössä, takkatulen hehkuvasti loimutessa, ja voi olla että ensi vuonna moniulotteiset tuote-esittelyt syntyvätkin aivan itsestään.

Voit ladata Antikytheran App Storesta.

Inspiroivaa joulunaikaa!

P.S. Sovelluksen edelläkävijämäisyydestä kertoo se, että toteutus löytyy vain iPadille. Jos tuo kapistus puuttuu sinulta, olet tervetullut toimistollemme viettämään glögihetken uudenlaisen sisältökokemuksen äärellä.