Artikkelit

Alakohtaisten tuotetietojen keskittäminen

ETIM ja muut alakohtaiset standardit

Yhtenäiset luokittelut tehostavat arvoketjua alusta loppuun

Tuoreen uutisen mukaan koko rakennusalaa edustavat LVI-Teknisen Kaupan liitto, Rakennustietosäätiö ja Sähköteknisen Kaupan Liitto ovat sopineet yhteistyöstä tuotetietojen tarjoamiseksi yhdestä yhteisestä kanavasta. Uudessa mallissa kaikilla rakennusalan toimijoilla on mahdollisuus saada kattavat, heidän tarpeitaan palvelevat tuotetiedot yhdenmukaisessa muodossa nopeasti, yksinkertaisesti ja kustannustehokkaasti yhdestä kanavasta.

Tämä uutinen on hyvä esimerkki yleisestä suuntauksesta, jossa alakohtaisia tuotetietoja keskitetään.

 

Miksi alakohtaisten tuotetietojen keskittäminen on tärkeää?

Yhtenäinen tapa luokitella tuotetietoja ja keskittää ne yhteen kanavaan tehostaa kaikkien alan arvoketjun toimijoiden tekemistä. Ilman yhtenäisiä käytäntöjä tuotetiedot liikkuvat arvoketjussa monissa eri muodoissa ja niiden hyödyntäminen eri toimijoiden järjestelmissä ja julkaisukanavissa vaatii manuaalista konvertointia sopivaan muotoon jokaisessa vaiheessa. Yhtenäisen toimintamallin avulla tiedot ovat suoraan hyödynnettävissä kaikkialla toimittajasta, kanavasta ja kielestä riippumatta. Jos järjestelmien rajapinnat ovat kunnossa, myös tuotetietoihin tehtävät läpi arvoketjun aina valmistajalta, maahantuojalle, suunnittelijalle ja loppukäyttäjälle saakka.

Toinen merkittävä etu luokittelusta on se, että tuotteen tietyn teknisen ominaisuuden löytäminen digitaalisesta ympäristöstä helpottuu. Esimerkiksi verkkopalveluiden fasetoidut (ominaisuustietoja hyödyntävät) haut luottavat vahvasti luokiteltuun ja eriteltyyn tuotetietoon. Tuotteet löytyvät teknisten ominaisuuksiensa ansiosta myös kansainvälisillä markkinoilla. Samalla tuotteita on myös helpompi vertailla keskenään.

Hyviä esimerkkejä tästä suuntauksesta ovat Sähkönumerot.fi-tuotetietopalvelu, joka sisältää 240.000 tuotteen tietoja sekä LVI-INFO – tuotetietorekisteri, josta löytyy noin 150 000 LVI-teknisen tuotteen tiedot.  Palveluiden tiedon oikeellisuuden ja ajantasaisuuden takaavat tiedon omistajat ja tuottajat eli valmistajat ja maahantuojat. Kaiken tämän mahdollistaa ETIM- eli European Technical Information Model –standardin käyttöönotto, joka asettaa teknisen tiedon yhteismitalliseen muotoon.

 

ETIM -standardin käyttö tukemassa liiketoimintaa

 

Adeona PIM -tuotetiedonhallinnan järjestelmä tukee alakohtaista luokittelua

Jo nyt Adeona PIM -tuotetiedonhallinnan järjestelmässä on mahdollista hyödyntää tehokkaasti ETIM -standardin mukaisesti luokiteltua tuotetietoa. Asiakkaat määrittelevät ETIM luokat, jotka heillä on käytössä, minkä pohjalta standardin mukaiset kentät muodostuvat Adeona PIM -tuotetiedonhallintaan. Adeona PIM -järjestelmästä tiedot puolestaan synkronoidaan tai julkaistaan kaikkiin tarvittaviin kanaviin.

Aivan yksiselitteistä ETIM -standardinkaan käyttöönotto ei ole. Tiedon tallennuksessa tulee ottaa huomioon lukuisia asioita liittyen mm. siihen missä tietoja käytetään ja minne niitä välitetään. Autamme asiakkaitamme mielellämme myös ETIM -standardiin liittyvien tietovirtojen suunnittelussa.

 

Meillä on jo lukuisia asiakkaita, jotka luokittelevat tietonsa ETIM -standardin mukaisesti. Tuotetiedot rikastetaan standardin mukaisessa muodossa Adeona PIM -järjestelmässä, minkä jälkeen ne ovat hyödynnettävissä kaikissa asiakkaan julkaisukanavissa sekä välitettävissä integraatioilla keskitettyihin tietopankkeihin tai esim. jälleenmyyjille.

– Janne Costiander, CTO Canter Oy

 

Jatkossa näitä luokituksia tullaan varmasti käyttämään myös muilla aloilla. Adeona PIM -järjestelmään on teknisen arkkitehtuurinsa takia helppo ottaa käyttöön myös muita alakohtaisia luokituksia.

tuoteviestintä

Viisi vinkkiä tuoteviestintään

Tuoteviestintä on murroksessa. Ostokäyttäytymisen muutoksen ja räjähdysmäisesti kasvavan kanavakirjon ansiosta tuoteviestinnällä on aiempaan verrattuna monipuolisempi rooli: tuoteviestintä on aina ajantasaista ja kuhunkin käyttötilanteeseen sopivaa asiakaspalvelua. Tämän toteuttamiseen tämän päivän tuotetiedonhallinta ja julkaisuautomaatio tarjoavat paljon työkaluja mistä tuotepäälliköt ja markkinointiosasto pystyivät aiemmin vain haaveilemaan.

Viimeisen muutaman vuoden ajan markkinat ovat muuttuneet selkeästi ostajasuuntautuneimmiksi. Voidaan sanoa, että kaupankäynnissä valta on siirtynyt asiakkaalle. Tämä pätee niin kuluttaja- kuin yrityskaupassakin. Asiakkaat ostavat mitä, missä ja milloin haluavat. Tämä jättää myyjän tehtäväksi tarjota sitä mitä asiakas tarvitsee, siellä ja silloin, kun sitä tarvitaan.
Palvellakseen asiakkaitaan yritysten on kuunneltava ostajien toiveita ja tunnistettava ajoissa markkinoiden hiljaisia signaaleja. Jotta pärjää kilpailussa, on kyettävä reagoimaan ketterästi muuttuviin tarpeisiin ja kohdattava asiakkaat oikea-aikaisesti oikeissa kanavissa, oikeilla sisällöillä.
Voidaankin sanoa, että tuoteviestinnän avulla haluamme luoda entistä vaikuttavampia monikanavaisia tuotekokemuksia kaikissa kohtaamispisteissä.
Miten näitä vaikuttavia monikanavaisia tuotekokemuksia sitten luodaan? Tässä viisi vinkkiä:

1. Tuotetiedonhallinnan keskittäminen

Data-konsulttien lempisanonta ”roskaa sisään – roskaa ulos” pitää paikkaansa myös tuotesisältöjen suhteen. Hyvät tuoteviestintäkokemukset perustuvat laadukkaaseen sisältöön. Kun julkaisukanavia on useita, on kanavakohtainen sisällönhallinta mahdotonta toteuttaa laadukkaasti. Monissa kanavissa törmäämme roskaan tai vähintäänkin epätarkkaan tai vanhentuneeseen tuotetietoon.
Kun tuotetiedonhallinta keskitetään yhteen paikkaan, josta sisällöt tuotetaan kaikkiin julkaisukanaviin, helpottuu sisällönhallinta merkittävästi. Toki edelleen on tärkeää, että keskitettyyn tuotetiedonhallintaan syötetään vain laadukkaita sisältöjä, mutta kerran tehty hyvä työ on saman tien käytettävissä kaikissa julkaisukanavissa unohtamatta tulevaisuuden kanavia, joita varten sisällöt ovat jo ”pankissa”.

2. Tietojen omistajuudesta sopiminen

On tärkeää, että yrityksellä on yhtenäinen tapa hallita liiketoiminnassa tarvittavia tuotesisältöjä. Kaikkien on voitava luottaa käytettävissä olevan tiedon laatuun ja ajantasaisuuteen. Tietojen omistus ja vastuu niiden ylläpidosta on hyvä määritellä selkeästi. Kuka vastaa teknisestä tuotetiedosta, kuka kuvista, kuka tuotekuvausteksteistä ja kuka hinnoista? Yleensä omistajat ovat melko itsestäänselviä, mutta jos omistajuutta ei olla yhteisesti sovittu, on vaikea luottaa siihen, että kaikista tietotyypeistä ja niiden päivityksestä on huolehdittu. Määrittelemällä omistajuudet riski ”roskan” päätymisestä johonkin julkaisukanavaan saadaan minimoitua.

3. Järjestelmien liittäminen toisiinsa

Markkinointi ja viestintä on kiehtovaa ja täynnä uusia mahdollisuuksia. Joka päivä törmäämme uusiin näppäriin, monesti lähes ilmaisiin työkaluihin, joiden avulla voimme tavoittaa potentiaaliset asiakkaamme tuoteviesteillämme entistä tehokkaammin. Markkinointijärjestelmien määrän on sanottu kaksikymmentäkertaistuneen viimeisen kuuden vuoden aikana.
Järjestelmien vajaakäyttö on kuitenkin yleinen haaste yrityksissä. Tämä on ymmärrettävää, jos järjestelmät ovat irrallisia ja sisällön tuottaminen jokaiseen on toteutettava erikseen. Kannattaakin miettiä markkinointijärjestelmien arkkitehtuuria kokonaisuutena. Miten järjestelmät saadaan hyödyntämään yhteisiä datalähteitä ja miten yhdessä paikassa rikastettua tuotetietoa saadaan käytettyä kaikissa kanavissa.

4. Julkaisuautomaation työkalujen hyödyntäminen

Markkinoinnin automaatio on kaikille tuttu käsite, mutta julkaisuautomaatiosta puhutaan vähemmän. Periaatteessa sekin on markkinoinnin ja viestinnän automaatiota. Julkaisuautomaation avulla voidaan synkronoida tietoja yhdestä keskitetystä järjestelmästä kaikkiin sähköisiin julkaisukanaviin.
Julkaisuautomaatioon liittyvät myös myynnin työkalut, joilla luodaan kaikki tarvittavat myyntimateriaalit tarjouksista, asiakaskohtaisiin hinnastoihin ja myymälämateriaaleihin. Vastaavasti markkinoinnin työkaluilla voidaan automaattitaittaa tuotekortteja, data sheet:ejä ja jopa tuhansia tuotteita sisältäviä katalogeja. Myös näiden taustalla hyödynnetään keskitettyä tuotetiedonhallintaa.

5. Osallistaminen ja mahdollistaminen

Elämme työntekijälähettilyyden nousuaikaa. Työntekijöitä, kumppaneita ja jopa asiakkaita hyödynnetään yhä voimakkaammin brändinrakennuksessa ja viestinnässä. Tämä edellyttää helppoutta onnistuakseen. Hyvistä tuotteista kerrotaan mielellään, kunhan siihen tarvittavat sisällöt ja kanavat ovat vaivattomasti käytettävissä.
Kaikkia tuotesisältöjä kieliversioineen voidaan hallita keskitetysti ja tarjota sidosryhmien käyttöön esimerkiksi sosiaalisessa mediassa jaettavaksi.

Tämän päivän tuoteviestintä ja sen avulla entistä vaikuttavampien tuotekokemusten luominen on teknologiaa hyödyntämällä entistä helpompaa. Onnistumisen avain piileekin siinä, miten teknologiaa käytetään. Hyväkään järjestelmä ei auta, jos sitä ei osata käyttää yrityksen tarpeiden mukaisesti. Tässä kannattaakin kääntyä asiantuntijoiden puoleen. Pyörää ei kannata keksiä uudestaan ja hyväksi havaittuja käytäntöjä kannattaa hyödyntää.

Lue lisää työkalusta menestyneen tuoteviestinnän taustalla ->

Järjestelmän käyttöönotto

Miten PIM-järjestelmän käyttöönotto onnistuu?