Tuotteiden tekninen valokuvaus

Valokuva edustaa tuotetietojen yhtä tärkeintä osaa. Hyvin toteutettuna se kertoo tuotteesta valtavasti ja luo sille ostamisen kannalta tärkeän psykologisen mielikuvan ja kuvat voivat toimia jopa verkkomyynnin onnistumisen määrittäjänä. Näistä syistä useimmat tuotteita valmistavat yritykset panostavatkin merkittävästi tuotteiden valokuvaukseen ja jakeluun liittyviin toimintoihin.

Tästä huolimatta tänäkin päivänä on olemassa paljon toimialoja, joilla tuotekuvien tuotanto ei ole itsestäänselvyys, jolloin näiden tuotanto voi jäädä jälleenmyyjien harteille. Jossain tapauksissa tuotteita voi tulla monesta eri suunnasta, jolloin niiden keskinäinen tyyli voi olla hajanainen, joka johtaa helposti huonoon yleiskuvaan. Useissa tapauksissa ammattikuvaajan palkkaus voi olla perusteltua laadukkaan lopputuloksen saavuttamiseksi, mutta monesti myös itse otetut kuvat voivat riittää varsinkin pienempimuotoisessa kuvaustarpeessa.

Pyrin tässä artikkelissa käymään läpi keinoja, joilla tuotteiden systemaattinen valokuvaus voidaan hoitaa mahdollisimman korkealaatuisesti ja kustannustehokkaasti ilman erityistä asiantuntemusta aiheeseen.  Artikkeli ei pyri ottamaan kantaa luovempiin tapoihin tuottaa ns. ”fiiliskuvia”, vaan prosesseihin ja tekniikoihin, jotka ovat tärkeitä laadukkaiden ja mahdollisimman monikäyttöisten tuotekuvien systemaattisessa tuotannossa esim. verkkopalveluihin ja esitteisiin. Artikkeli on suunnattu henkilöille, jotka tuntevat perusteita valokuvauksesta ja/tai visuaalisesta suunnittelusta, tai toisaalta ammattivalokuvaajille, jotka eivät ole perehtyneet systemaattisempaan ja tehokkaaseen tuotekuvien tuotantoon.

Blogi on osa tuotekuvien tuotantoa koskevasta blogikokonaisuudesta, jonka seuraavassa vaiheessa käsittelemme kuvien jälkikäsittelyprosessia.

Kameran valinta ja valmistelu

Tuotteiden valokuvaus - kameran valinta

Valokuvien ottaminen on nykyään äärimmäisen helppoa, koska käytännössä jokainen älypuhelin sisältää kameran. Usein kännykkäkameroiden resoluutio on hyvin korkea ja joskus linssiteknologiakin riittää kohtalaiseen kuvalaatuun. En kuitenkaan suosittele yleiseen jakeluun suunniteltujen tuotekuvien ottamista kännykällä. Tärkein peruste tähän piilee siinä mihin kännykkäkameroiden käyttö on suunniteltu: ottamaan kuvia välittömästi, automaattisesti ja mahdollisimman pienellä teknologisella käyttökynnyksellä. Vaikka tällainen toimintalogiikka mahdollistaa nopeidenkin tilanteiden ikuistamisen kuvaan, niin se edellyttää automaattiasetuksien (mm. valkotasapaino, optiikka, kennon ISO-arvo, jne.) käyttöä, jotka taas haittaavat merkittävästi yhtenäisten kuvien jälkikäsittelyvaihetta.

Suosittelen siis valitsemaan kuvaukseen jonkinlaisen järjestelmäkameran, johon kuvausasetuksia voi lukita manuaalisesti. Kameran ei tarvitse olla kallis tai välttämättä uusinta mallia, kunhan sillä saa säädettyä tärkeät perusasetukset, joista kerron seuraavassa kappaleessa. Kameran objektiiviksi kelpaa useimmiten kameran mukana tullut vakio-objektiivi, kiinteä normaaliobjektiivi tai lähikuviin (pienille kohteille) laajakulmaobjektiivi. Myös jalusta (kolmijalka) on hyvin tärkeä osa systemaattista tuotevalokuvausta.

Studion valmistelu

Tuotteiden valokuvaus - studion valmistelu

Vaikka yrityksestä ei löytyisikään varsinaista studiotilaa, on studion kaltaiset olosuhteet mahdollista rakentaa usein myös itse, kunhan pystyy huomioimaan kuvauksen kannalta tärkeät tekijät. Kun tuotekuvia haluaa tuottaa massana, on tilan olosuhteet hyvä pyrkiä pitämään mahdollisimman vakaina. Käytännössä tarkoitukseen sopii parhaiten tila, joka ei altistu luonnonvalolle, eli on käytännössä ikkunaton ja jonka valaistus voidaan hallita täysin. Tilan valaistukseen kannattaa käyttää mahd. saman ”värisiä” valoja, eli ei hehkulamppuja, led-valoja ja salamaa sekoittaen.

Tuotteiden kokoerot asettavat luonnollisesti tiettyjä rajoitteita kuvaustilan ja valojen kannalta. Mikäli tuotteiden fyysinen koko vaihtelee runsaasti, on yleensä järkevintä jaotella kuvattavat kohteet karkeisiin ryhmiin ja luoda kullekin ryhmälle oma kuvausympäristö. Usein kun ympäristö on saatu luotua ja tuotteita aletaan viemään yksi kerrallaan kuvattavaksi, on mahdollista, että joku valo, kameran jalusta, pöytä tai muu kohde voi liikahtaa vahingossa, jolloin kuvausprosessin voi pahimmillaan joutua aloittamaan alusta. Tätä varten voi herkästi liikkuviin osiin liimata merkkiteipit, joilla tukikaluston ja erilaisten vipujen ja rullien paikat voi tarvittaessa palauttaa (lähes) alkuperäiseen tilaan. Tästä huolimatta, jos kuvausta ei saa hoidettua kerralla kuntoon, niin ”studio” kannattaa pitää ulkopuolisilta suljettuna koko kuvausprosessin ajan, ettei joku (ml. siivoojat, yms.) siirtäisi laitteistoa ja sotkisi vahingossa huolella valmisteltua kuvausympäristöä.

Tuotteiden sommittelua ja valoja (ml. salamaa) mietittäessä on tärkeä pohtia, miten tuote saadaan esitettyä katsojalle mahdollisimman luonnollisesti ja kolmiulotteisesti. Käytännössä tämä hoituu valokuvassa valojen ja varjojen yhteispelillä, eli että kohdetta valaistaan jostain tietystä suunnasta tarkoituksella niin, että toinen puoli luo (hallitun) varjon kohteen pintaan. Samaan aikaan kannattaa kuitenkin yrittää välttää luomasta kohteesta (ainakaan teräviä) varjoja kuvattavan alueen ympäristöön (esim. pöydän pintaan), koska tämä vaikeuttaa syväystä ja häiritsee syväämättömissä kuvissa kohteen erottamista taustasta. Kaikki kohteet tulisi asetella samaan paikkaan ja kuvata mahd. samanlaisesta kulmasta, jotta kuvista saisi tarpeen vaatiessa helposti standardikuvia, joissa kokoerot näkyvät selvästi.

Kameran kuvausasetukset

Tuotteiden valokuvaus - kameran asetukset

Jälkikäsittelyprosessi helpottuu merkittävästi, kun kuvausympäristö ja kameran asetukset saadaan standardisoitua. Nämä kaikki tulisi määrittää etukäteen tekemällä testikuvauksia esim. eri värisistä (mielellään tummista ja vaaleista), eri värisistä ja erilaisella pinnoituksella (kiiltävä / matta) varustetuista kohteista. Riippuen kameran mahdollisuuksista täydellisen ja kaikkiin sopivan mallin löytyminen voi olla vaikeaa tai mahdotonta mutta kuvausolosuhteiden haasteita voi vielä korjata jälkikäsittelyvaiheessa.

Alta löydät tärkeimmät kameran asetukset, joilla kuvaus saadaan vakioitua:

  • Valkotasapaino (white balance): Määrittää kohteen valaistuksen värin ja yrittää tasapainottaa sävyt luonnollisiksi. Manuaalisessa kuvauksessa valkotasapaino kuvataan värilämpötilan muodossa Kelvin-asteina, jossa pienemmät lukuarvot viittaavat lämpimään ja suuremmat kylmään värisävyyn. Mikäli kohde on valaistu hehkulampuilla, valojen sävy on usein lämmin, kun taas useimmissa ledeissä ja halogeenilampuissa sävy on kylmempi. Aseta kameralle kiinteä valkotasapaino kameran automatiikan avulla tai selaamalla sopiva arvo. Mikäli arvo ei osu täydellisesti kohdalleen, niin tämä asetus on helppo korjata myöhemmin jälkikäsittelyvaiheessa kaikille kuville, kunhan arvo pysyy samana. Automaattinen valkotasapaino voi aiheuttaa kuvakohtaista värivääristymää eri värisille kohteille, kun kameran automatiikka koittaa kompensoida kohteesta heijastuvaa valoa.
  • ISO-arvo: Määrittää kameran kennon valoherkkyyden. Suurilla lukuarvoilla voi kompensoida vähäistä valoa mutta varsinkin vanhemmissa kameroissa saattaa kuvaan ilmestyä laatua heikentävää kohinaa (noise). Yleisesti tuotekuvauksessa onkin järkevämpää käyttää suhteellisen pientä ISO-arvoa ja suurempaa aukkoa ja/tai pidempää suljinaikaa.
  • Aukko (aperture): Objektiivin määrittämä aukko määrittää nimensä mukaisesti aukkoa, jonka läpi valo kulkee kameraan. Aukon koko vaikuttaa kuitenkin syväterävyysalueeseen, jolla on tärkeä merkitys tuotekuvauksessa. Useimmissa objektiiveissa pieni aukko (Huom! tämä tarkoitaa suurta F-lukua) tarkoittaa, että koko valokuvan sisältö pysyy terävänä, kun taas suurella aukolla (eli pienellä F-luvulla) terävä alue voidaan rajata vain itse kohteeseen. Tavanomaisissa tuotekuvissa koko kuvattava kohde halutaan pitää mahdollisimman yksityiskohtaisena ja terävänä, jolloin pienempi aukko palvelee paremmin. Yksityiskohtia kuvattaessa taitava valokuvaaja voi kuitenkin rajata terävän alueen koskemaan vain haluttua aluetta tai ottaa tuotekuvia, jossa kohde on terävä ja tausta sumea.
  • Suljinaika (shutter speed): Viimeinen valaistukseen vaikuttava perusparametri määrittää yksinkertaisesti, kuinka kauan valoa saa kulkea aukon läpi. Suljinaika vaikuttaa yleisesti valokuvauksessa mm. siihen, että kohde pysyy terävänä mm. liikkeessä, jolloin liian pitkä valotus voi pilata valokuvan kohteen sumentuessa. Studiovalokuvauksessa ja erityisesti tuotteita kuvattaessa kohde pysyy lähtökohtaisesti paikallaan, joten suljinajalla ei ole niin suurta väliä muuten kuin kompensoimaan mahdollisimman neutraalin valaistuksen, kun ISO-arvo ja aukko ovat valittu.
  • Tallennusformaatti: Useimmissa järjestelmäkameroissa on vaihtoehto tallentaa kuva joko merkkikohtaisesti vaihtelevassa RAW-, eli raakakuvaformaatissa ja/tai JPEG-muodossa. Näistä kahdesta on lähes poikkeuksetta järkevämpää valita raakakuva, koska se sisältää aina enemmän informaatiota ja tarjoaa laajemmat (sekä häviöttömät) muokkausmahdollisuudet kuvien jälkikäsittelyvaiheessa.

Yhteenveto

Tuotteiden systemaattinen valokuvaus on monen tekijän summa, joka on mahdollista toteuttaa ilman valokuvauksen tai jälkikäsittelyn erityisasiantuntemusta sekä kohtuullisilla kustannuksilla. Onnistuneen massavalokuvauksen ytimessä on hyvin suunniteltu prosessi niin kuvauksen kuin jälkikäsittelyn saralla. Jälkikäsittelystä on tulossa uusi blogi lähiaikoina.

Jos tuotteiden massavalokuvaus kiinnostaa tai haluat lisätietoja jostain yksityiskohdista, niin otathan yhteyttä ja voimme tarjota mielellämme apua tuoterepertuaarisi valokuvauksen suunnittelussa!

Lisää luettavaa