Tekoälymyyjä verkkokauppaan

Kun järjestelmä toimii itsenäisesti ilman ihmiskäyttäjän apua ja soveltaa keräämäänsä tietoa oman toimintansa ohjaamiseen, puhutaan tekoälystä. Tekoälylle on myös muita määritelmiä, mutta edellinen lause toimii sopivan maalaisjärkisenä ilmaisuna. Tekoälyn käyttötapoja on lukuisia. Itseajavat robottiautot tai automaattisesti generoituvat propagandavideot eivät suoraan liity tuotetiedonhallintaan, mutta sen sijaan esim. verkkokaupan liikenteen analysointi ja tuotesuositukset hyödyttäisivät lähestulkoon kaikkia asiakkaitamme.

Verkkokauppa voi siis kerätä tietoa esim. käyttäjien selaamista tuotteista, tuotetiedoista, katsotuista videoista jne. Tietoa voidaan yhdistää asiakasprofiiliin ja ostohistoriaan. Tietoja yhdistelemällä löydetään mahdollisuuksia lisämyyntiin.

Esimerkki: Tuotetiedonhallinnan pääkäyttäjä (eli ihminen) voi ajatella, että moottorisahan ostanut käyttäjä haluaa ostaa myös suojakypärän. Mutta kun verkkokaupan dataa kerätään, voi ilmetä, että itse asiassa useammin käyttäjä ostaakin lisäksi pienen kirveen. Kun siis tekoäly suosittelee kirvestä moottorisahan ostajalle, hyödynnetään automaattisesti lisämyyntimahdollisuus, jota ihmisresurssein ei olisi pystytty havaitsemaan.

Vastaavasti ostopoluissa (= prosessi tarpeen tiedostamisesta ostopäätökseen) olisi hyötyä siitä, että käyttäjälle voitaisiin viestiä juuri hänen kaipaamallaan tavalla. Yksinkertaisimmillaan verkkokaupan tuotesivulla voitaisiin pääosaan nostaa tuotekuvan sijaan tuotevideo tai korostaa tuotteen teknisiä ominaisuuksia fiiliskuvan sijaan.

Tällaisten vaihtuvien sisältöjen suunnittelu ja toteutus sekä tarjoaminen eri käyttäjäryhmille on perinteisesti ollut työlästä ja vaatinut henkilöresurssien lisäksi myös esim. asiakkaiden haastattelemista, tunnistamista ja kategorisointia. Tietoa on pitänyt yhdistellä manuaalisesti myyntilukuihin ja asiakastietoihin.

Tekoälyn ansiosta tiedon keräämiseen ei tarvita henkilötyöpäiviä, vaan työhön valjastettu tekoälyohjelmisto kerää ja järjestelee datan itsenäisesti ja valitsee itsenäisesti relevantit suositukset käyttäjille verkkokaupan käyttöliittymään. Tällä hetkellä tekoälyä hyödyntävät enimmäkseen suuret toimijat, mutta kuten tavallista, erilaisia ratkaisuja on jatkuvasti helpompi ja halvempi ottaa käyttöön. Siksi aihe kannattaa jo nyt pitää mielessä verkkokauppaa määriteltäessä.

Vinkkejä verkkokauppaprojektiin

Kaverin kantapään kautta opittua – Yhdeksän vinkkiä verkkokauppaprojektiin

Olen viimeisen parin vuoden aikana ollut mukana useammassa projektissa, jossa pystytetään uutta verkkokauppaa. Omana roolinani ja tulokulmanani on viran puolesta luonnollisesti tuotetietojen integraatio PIMistä verkkokauppaan, mutta samalla olen sivusta seurannut muitakin projektiin liittyviä asioita. Privaattielämässä olemme aloittelemassa talonrakennusprojektia ja näitä juttuja selvitellessäni huomasin, että vaikka kyse on täysin erilaisista lopputuotteista, itse projekteissa on yllättävän paljon samaa.

Tässä havaintojani eli vinkkejä verkkokauppaprojektiin – toivottavasti näistä on joillekin vastaavassa tilanteessa oleville apua!

 

1. Tiedä mitä haluat ja ole valmis mittaamaan onnistumista

  • Jos ei ole kirkasta visiota siitä mitä haluaa ja miksi projektiin on lähdetty, on hankala saada aikaan täysin tyydyttävää lopputulosta. Listaa siis jo heti aluksi ylös tavoitteita ja perusteita miksi tavoitteet on asetettu. Jos tavoitteena on esimerkiksi verkkokaupan liikevaihdon kaksinkertaistaminen, verkkokaupassa myytävien tuotteiden lukumäärän moninkertaistaminen tai asiakaskokemuksen parantaminen, on hyvä myös miettiä miten tuloksia voitaisiin projektin valmistuttua mitata.
  • Määrittely on hyvä aloittaa jo tässä vaiheessa – kirjaa ylös vaatimuksia uudelle verkkokaupalle jo ennen varsinaiseen projektiin lähtemistä. Mitä parempi ymmärrys sinulla on siitä mitä haluat ja edellytät verkkokaupalta (tai talopaketilta) jo ennen kuin lähdet pyytämään tarjouksia, sitä parempia ja vertailukelpoisempia tarjouksia tulet saamaan. Ja tämä suoraan korreloi sen kanssa kuinka paljon yllätyksiä matkan varrella tulee.

 

2. Jos et itse ole asiantuntija, hanki luotettava konsultti

  • Verkkokauppaprojekti saattaa kuulostaa siltä, että kyse ei ole rakettitieteestä ja periaatteessa se onkin ihan totta. Kuitenkin verkkokauppa on siitä kinkkinen homma, että siihen tyypillisesti liittyy ainakin yksi, useammin kaksi tai kolmekin integraatiota. Monet pieniltä tuntuvista asioista saattavat olla yllättävän isoja, jos ne tulevat esiin kesken projektin.
  • Siksi kannattaa etsiä jo ennen tarjouspyyntökierrosta joku verkkokaupasta tietävä, mielellään puolueeton taho, jolta saa apua määrittelyn ja tarjouspyynnön tekemiseen. Vaikka miten tekisi kotiläksynsä, kaikkea on hankala maallikkona ottaa hanskaan varsinkin jos kiire painaa päälle. Hyvä konsultti osaa auttaa jo määrittelyvaiheessa miettimään tärkeitä asioita, jotta vältytään kalliilta yllätyksiltä loppuvaiheessa. Saatat siis maksaa hiukan “ylimääräistä” konsultille, mutta todennäköisesti säästöt (rahassa ja ajassa) ovat paljon isompia.

 

3. Vaikka ostaisit avaimet käteen -paketin, se ei tarkoita sitä, että et itse joutuisi tekemään mitään

  • Monelle verkkokaupan pystyttäjälle (ja talonrakentajillekin, olen kuullut) tulee yllätyksenä kuinka paljon töitä projekti vaatii, vaikka ei itse koodaisi riviäkään tai naulaisi yhtäkään naulaa. Kannattaa siis jo hyvissä ajoin varautua henkisesti siihen, että omat resurssit ovat riittävät, roolit selkeät ja aikataulu realistinen. Verkkokauppaprojekti vaatii vähintään sisäisen projektipäällikön (jolta voi hyvinkin mennä projektiin puolet työajasta), IT:n puolelta tukea rajapintojen ja tietovirtojen suunnittelussa ja tuotehallinnalta todennäköisesti silloin, kun tietosisällöt eivät sellaisenaan tue visiota.

 

4. Perustukset kuntoon

  • Tarkista myös, että taustajärjestelmiesi, esim. ERP:n/PLM:n ja PIMin, prosessit saadaan tukemaan verkkokauppaa. Varsinkin tuotetietojen laatu kannattaa tarkistaa jo ennen projektiin lähtemistä. Jos haluat tehdä verkkokauppaan maailman mahtavimmat (tai edes keskinkertaiset) hakutoiminnot, filtteröinnit ja kattavat tuoteosiot, pitää tietojen olla rakenteellisesti järkeviä ja kunnossa. Monelle selviää vasta verkkokauppahankkeen käynnistyttyä, että ison osan ajasta haukkaakin vanhojen tietojen siivoaminen ja järkevöittäminen, joka on kuitenkin pakko tehdä, jotta tuotetiedot saadaan esitettyä fiksusti. Viimeistään tässä vaiheessa kannattaa vakavasti harkita PIM-järjestelmän käyttöönottoa, sillä ERP ja Verkkokauppa riittävät vain äärimmäisen harvoissa tapauksissa, jos tavoitteena on toimiva tuotetietoprosessi ja myyvät ja kattavat tuotetiedot.

 

5. Kilpailuta

  • Verkkokauppa ja talopaketti ovat molemmat sen hintaluokan projekteja, että en keksi mitään järkeviä perusteita, miksi nämä kannattaisi jättää kilpailuttamatta. Rutistus kannattaa jo ihan vähintään siksi, että saat jonkun käsityksen hintatasosta ja toteutusvaihtoehdoista eri toimijoilla. Aikaa saattaa kulua vähän enemmän kuin silloin, jos vain ostat ensimmäiseltä vastaantulijalta, jonka myyntilupaukset vakuuttavat, mutta kokemuksen perusteella panostus kannattaa.
  • Kilpailutuksesta taas ei ole iloa, jos et tiedä mitä haluat – pahimmassa tapauksessa saamasi tarjoukset eivät ole millään tavalla vertailukelpoisia, jos tarjouspyyntö on ollut liian suppea tai epäselvä. Siksi määrittelyyn kannattaa panostaa viimeistään tässä vaiheessa. Järkevän tarjouspyynnön tekeminen edellyttää sitä, että kohta 1 on kunnossa ja tiedät mitä haluat ja osaat kirjata sen ymmärrettävästi ja tarpeeksi tarkalla tasolla. Mitä tarkemmalla tasolla osaat vaatimukset kuvata, sitä helpompaa tarjousten vertailu ja itse projekti tulee olemaan.

 

6. Harkitse keneltä ostat

  • Talonrakennusprojektissa olen tietysti metsästänyt neuvoja jo rakentaneilta kavereilta ja netin keskustelupalstoilta, joiden pohjalta olen rajannut ainakin muutaman toimijan pois – sama pätenee verkkokauppatoimittajan valintaan. Oman kokemuksen perusteella liian iso toimittaja on vähän pienemmälle asiakkaalle yleensä huonompi vaihtoehto, sillä liian pienet pokat eivät isoja niin paljoa kiinnosta ja projekti saatetaan vetää vähän vasemmalla kädellä. Hiukan pienemmille toimijoille yksittäinenkin kauppa saattaa olla merkittävä, ja siksi niihin panostaakin ehkä eri tavalla. Kannattaa siis suhteuttaa toimittajan koko omaan kokoosi.

 

7. Edellytä dokumentointia

  • Sekä talon että verkkokaupan tulevaisuuden ylläpidon kannalta on melko kriittistä, että tiedetään mitä on tehty, minne ja miten. Jos vaikka jatkossa haluat tehdä muutoksia tietojen esitystapaan tai integraatioihin tai vaikka kaataa talosta seinän, olisi kiva tietää helposti miten asiat on toteutettu ja missä kulkee esimerkiksi sähkövedot ilman että repii kaikkea auki asian selvittämiseksi.
  • Monelle projektin toteutusvaiheessa tulee fiilis, että toimittaja hoitaa hommat speksin mukaisesti ja itse vain seuraa sivusta etenemistä. Kokemuksen perusteella tässä vaiheessa on kuitenkin tärkeää olla hereillä, ja edellyttää, että kaikki sovitut asiat dokumentoidaan järkevästi. Mitä ei ole selkeästi kirjattu mustaa valkoisella, sitä ei ole olemassa ja olet toimittajan good willin armoilla. Monesti good will toimii, mutta oman mielenrauhan ja tulevaisuuden ylläpidon helppouden kannalta on tärkeä edellyttää, että se ikävä dokumentointikin tulee tehtyä.

 

8. Testaa, testaa, testaa

  • Jos kaikki menee kivasti, tulee kerralla priimaa, mutta valitettavasti tämän varaan ei voi laskea. Sekä ohjelmistoilla että talopaketeilla on kyllä tietyt takuut, mutta monesti asiat on helpompi (ja halvempi) hoitaa, jos virheet havaitaan varhaisessa vaiheessa. Tässäkin kannattaa vakavasti harkita konsulttiapua, jos vähänkin tuntuu, että omat rahkeet eivät riitä. Näin säästää todennäköisesti lopulta aikaa ja rahaa (ja hermoja).

 

9. Kun projekti on valmis: huolehdi ylläpidon prosesseista ja sisäisestä roolituksesta

  • Jes, projekti on valmis ja nyt voi vaan olla ja nauttia! Valitettavasti ei ihan – kun kauppa tai talo valmistuu, pitäisi pärjätä omin voimin ja osata ottaa investoinnista kaikki hyöty irti. Tässä vaiheessa oma sisäinen roolitus nousee keskiöön – on sovittava kuka omassa organisaatiossa vastaa siitä, että kauppa (tai talo) pysyy kunnossa ja kehityksessä mukana. Vaikka töitä on ehkä vähemmän kuin pystytysvaiheessa, resursointia ja tekemisen määrää ei kuitenkaan kannata aliarvioida. Teknologia kehittyy sitä vauhtia, että kannattaa budjetoida resurssien lisäksi rahaa jatkuvaan pienkehitykseen, jotta homma ei pääse sammaloitumaan.

Kuinka luoda asiakkaille yhtenäisiä tuotekokemuksia

Törmäsin McKinseyn artikkeliin yhtenäisyyden merkityksestä asiakaskokemuksen luonnissa. Se kolahti. Olen itse tutkinut asiakaskokemusta tuotekokemuksen näkökulmasta ja pannut merkille, että aivan liian usein yritykset keskittyvät asiakaskokemukseen yksittäisten kohtaamispisteiden näkökulmasta unohtaen kokonaisuuden.

Tähän on luonnollinen syy. Yritykset on yleensä organisoitu niin, että eri ihmiset (ja usein myös eri osastot) vastaavat asiakaskokemuksista eri kanavissa. Tätä tapahtuu jopa myynnin ja markkinoinnin sisällä: mainostoimisto luo sisältöjä tuotteiden esittelyyn sosiaalisessa mediassa, markkinointiosasto kirjoittaa tuotekuvaukset nettisivuille, tuotevastaavat kokoavat tuotekortteja ja myynti tekee omat PowerPoint -esityksensä, joilla esittelevät tuotteet asiakkaille. On melko epätodennäköistä, että tällä mallilla luodut sisällöt synnyttävät yhtenäisen tuotekokemuksen kanavien kesken.

Mielestäni on hyvin inhimillistä, että viestinnän yhtenäisyyttä ei muisteta yrityksissä arvostaa. Ensinnäkin, yhteneväisyys vain yksinkertaisesti kuulostaa tylsältä (on paljon kivampaa tuoda oma henkilökohtainen sormenjälki luomiinsa sisältöihin). Toiseksi, yhtenäisyys vaatii yhtenäistä prosessia, johon ihmiset eri puolilta organisaatiota ovat valmiita sitoutumaan. Tätä kutsutaan hallinnaksi. Onneksi sattuu olemaan niin, että hallintaan löytyy avuksi teknologiaa. Se on nimeltään tuotetiedonhallinta tai PIM (Product Information Management).

Tuotetiedonhallinta on järjestelmä, jossa eri ihmiset ja osastot keskitetysti ylläpitävät tuotteisiin liittyviä tietoja ja sisältöjä. Tuotteisiin liittyvä Master Data voi tulla tuotetiedonhallinnan järjestelmään vaikkapa toiminnanohjauksesta, jossa tuotetietoja hallinnoidaan lähinnä sisäisiä prosesseja varten. Tuotetiedonhallintaa käytetään keskitettynä alustana, jossa Master Dataa rikastetaan asiakaskanavia varten. Tuotetiedonhallinnan järjestelmästä tietoja julkaistaan kaikkiin niihin myynnin kanaviin, joissa tietoja tarvitaan.

Mainostoimistot voivat viedä tuotteiden promootioon käytettävät copy tekstit tuotetiedonhallinnan järjestelmään. Markkinointi voi syöttää sinne myyntiin tarvittavia sisältöjä. Tuotevastaavat ylläpitävät siellä tuotteiden tekniset tiedot ja myynti tuo sinne tuotteeseen liittyvää markkina- ja kilpailijatietoa kentältä. Alkaa kuulostaa yhteistyöltä, eikö? Ja tämän työskentelytavan tuloksena syntyy yhteneväisiä tuotekokemuksia asiakkaille. Haluaisitko kokeilla?

Ja mitä tylsään tulee, haastan myös sen. En keksi mitään tylsempää, kuin sisällön kopioiminen paikasta toiseen. Tuotetiedonhallinnan avulla kopioinnista pääsee täysin eroon. Saman tien, kun olet vienyt tuottamasi sisällön tuotetiedonhallinnan järjestelmään, on se automaattisesti käytettävissä kaikissa asiakaskanavissa ilman minkäänlaista kopiointia.

Saara tuo asiakaspalveluumme monipuolista osaamista

Tuore palvelupäällikkömme Saara aloitti osana Canterin Customer Success -tiimiä syyskuun alussa, ja hänen vastuullaan on asiakastukemme koordinointi ja kehittäminen. Canterille Saara tuo mukanaan asiakaslähtöistä palveluasennetta sekä monipuolista tuotetiedonhallinnan ymmärrystä erityisesti käyttäjän näkökulmasta.

Olen Saara, helsinkiläistynyt tamperelainen ja koulutukseltani kansainvälisen kaupan tradenomi. Työkokemusta olen kerryttänyt monipuolisesti projektinhallinnasta markkinointiin ja logistiikkaan. Viimeisimpänä ennen Canterille tuloa työskentelin tuotetiedonhallinnan parissa ja toimin myös Adeona PIM -järjestelmän pääkäyttäjänä, minkä ansiosta minulle on kertynyt omakohtaista kokemusta tarjoamistamme ratkaisuista.

Palvelupäällikkönä Canterilla tehtäväni on tukea asiakkaidemme arkea Adeona PIM:in ja tuotetiedonhallinnan parissa. Canterille minut toi mahdollisuus laajentaa omaa osaamista kotimaisessa ohjelmistoyrityksessä yhdessä asiantuntevan ja motivoituneen tiimin kanssa.

Ensimmäisten viikkojen aikana olen päässyt tapaamaan asiakkaitamme, seuraamaan demoja ja todistamaan uuden sukupolven Adeona PIM -tuoteversion aiheuttamia innostuksen reaktioita. Päiväni ovat koostuneet asiakkaiden ongelmien ratkomisesta yhdessä asiakkuuspäälliköidemme ja ohjelmistokehittäjiemme kanssa. Vaikka PIM ja tuotetiedonhallinta ovat minulle jo jokseenkin tuttuja, on uusia käsitteitä ja asioita tullut vastaan roppakaupalla päivittäin. Erilaisten asiakkaiden arjessa mukana oleminen opettaa myös näkemään, kuinka monella tavalla voidaankaan päästä samaan lopputulokseen.

Työpäivien ulkopuolelle on mahtunut myös yhteisiä illanviettoja ja bänditreenejä, joiden parissa rauhallisimmistakin työkavereista on kuoriutunut melkoisia kitaravirtuooseja ja rokkikukkoja. Yhteisiksi mielenkiinnon kohteiksi ovat siis paljastuneet vähintäänkin musiikkimaku ja itsensä haastaminen, lennokasta huumoria unohtamatta.

Canterissa yhdistyvät mielenkiintoisella tavalla tuotetiedonhallinnan asiantuntijuus, modernit teknologiat sekä halu ymmärtää asiakkaan liiketoimintaa. Tiivistä yhteistyötä tekevän tiimimme osana pääsen hyödyntämään laajasti ja ennakkoluulottomasti omaa osaamistani, sillä jokaisen näkemys ja työpanos on arvokas. Juuri vaikutusmahdollisuudet sekä omaan työnkuvaan että laajemmin esimerkiksi yrityskulttuuriin lisäävät työn merkityksellisyyttä. Canterilla kannustetaan myös rohkeasti kehittämään työtapoja, ajattelua ja osaamista.

Ohjelmistokehityksen maailmaan sukeltaminen on ollut mieltä avartavaa – mitä kaikkea oman tuotteen kehittämisen taustalla tapahtuukaan! Juuri nyt kaikkien meidän canterlaisten tekemisessä näkyy suuri into ja palo saattaa uusi Adeona PIM -tuoteversio kaikkien asiakkaidemme saataville. Syksyn edetessä pääsen toivottavasti tutustumaan yhä paremmin asiakaskuntaamme ja kehittämään tekemistämme uuden Adeona PIM:in ympärillä yhdessä käyttäjien kanssa.

Tavoitat minut arkisin Canterin asiakastuesta, ollaan yhteydessä!

PIM-määrittely – kivempaa kuin luulisit

Monelle jo pelkkä ajatus IT-määrittelyprojektista tuo tuskan hien pintaan. PIM-määrittelyissä on kuitenkin huomattavasti keskimääräistä IT-projektia helpompaa (ja kivempaa!), eikä tarvitse hävetä, vaikka ei kaikkea alan slangia valmiiksi osaisikaan.

Helmikuun loppupuolella aloitimme ensimmäiset uuden Adeona PIMin määrittelyt uuden asiakkaamme Meltexin kanssa. Meltexillä PIM -käyttöönottoa oli kypsytelty vuosia, kunnes lopulta kynnys ylittyi kun kanava- ja nimikemäärä jatkoi kasvuaan ja päällekkäisen ylläpidon tuska kävi liian suureksi.

Vaikka olenkin jo monissa PIM-määrittelytyöpajoissa istunut, itseänikin hiukan jännitti mikä kaikki muuttuu nyt ensi kertaa käsitellään uuteen PIMiin liittyviä asioita – huoli oli ilmisesti turha, sillä perusasiat ovat ja pysyvät.

Aloitimme pohtimalla sitä, missä  tuotetietoja tarvitaan, sillä sehän lopulta ratkaisee mitä tietoja aletaan keräämään ja hallinnoimaan. Listasimme koko joukon julkaisukanavia ja kohtaamispisteistä lähtien verkkokaupasta ja LVI infon sekä Rakennustiedon tuotetietopankeista aina myymälämarkkinointimateriaaleihin, etiketteihin, asiakkaiden ennakkotarjouksiin, hinnastoihin ja esitteisiin saakka. Pohdimme myös mitä erilaisia attribuutteja (vaikkapa väri, halkaisija, pituus, koko) eri tyyppisille tuotteille tarvitaan, jonka kautta samalla määriteltiin puolivahingossa tuotetietomallit, eli skeemat, kuten esim. Kaivot, Ponttonit ja Huippuimurit.

To Do PIM_edited

Tärkeä osa PIM-määrittelyä on tuotetiedonhallinnan prosessit: Mitä tapahtuu kun uusi tuote perustetaan ERP:stä PIMiin? Kuka vastaa kuvista ja kuka teknisistä tuotetiedoista? Kuka määrittelee mitkä tuotteet julkaistaan verkkokauppaan ja milloin? Määrittelyssä mietitään tyypillisesti jo varhaisessa vaiheessa vastuut ja omistajuus – kun kaikki tietävät mitä pitää tehdä ja milloin, onnistumiselle on huomattavasti paremmat edellytykset.

Lohduttavaa PIM-määrittelyissä on se, että lopulta harva asia on kiveen hakattu eikä kaikkea tarvitse päättää heti – esimerkiksi uusien attribuuttien perustaminen on muutaman minuutin homma ja skeemojen asetuksia voi muuttaa milloin tahansa, jos tarvitsee. Uusien julkaisukanavienkin käyttöönotto on lähtökohtaisesti helppoa, sillä kaikki PIMin tiedot saadaan jaettua vaikkapa uuden jälleenmyyjän verkkokauppaan vakiomuotoisen REST API –rajapinnan kautta. Määrittelyissä kannattaa kuitenkin miettiä asioita laaja-alaisesti, jotta ei vahingossa tehdä liian yksisilmäisiä ratkaisuja ja jätetä jotain olennaista huomioimatta. Suuri painoarvo on sillä, että määrittelyssä luodaan perusta laadukkaan tuotetiedon tallennukselle – kukaan tuskin haluaa kantaa vanhaa roskaa uuteen taloonsa.

Olisi huijausta sanoa, että PIM-projekti ei vaadi asiakkaalta juuri mitään – työpajoissa istumisen lisäksi aikaa kuluu tietomallin miettimiseen, tuotetietojen keräämiseen ja jatkojalostamiseen sekä muutosviestintään, mutta rakettitiedeosaamista ei edellytetä. Meltexiläiset olivat asioista harvinaisen hyvin jyvällä jo valmiiksi. Työpajoissa monesti vain totesimme ääneen hiljaisesti tiedostettuja asioita, pohdimme niitä uusista tulokulmista ja jalostimme ideoita vielä pari piirua eteen päin. Palkitsevaa on tieto siitä, että parin kuukauden päästä ajatukset ovat siirtyneet suunnittelupöydältä ja sekalaisista excel-tiedostoista PIMiksi. Ja fiksujen ihmisten kanssa on vaan tosi kiva tehdä töitä.

Lue lisää uuden Adeona PIM -järjestelmämme ominaisuuksista teknisen johtajamme Janne Costianderin blogista ->

Hyvä haku tuo kauppaa

Hyvät hakuominaisuudet luovat verkkokaupoissa ja verkkopalveluissa loistavan käyttäjäkokemuksen. Esimerkiksi verkkokaupan konversioon voi palvelun haulla olla merkittäväkin vaikutus. Joidenkin tutkimusten mukaan sivustohakua käyttävien käyttäjien kohdalla konversio on jopa 50 % suurempi. Eli panostaminen hakutoimintoihin ja tuomalla ne helposti saataville voidaan konversiota nostaa merkittävästikin.

Hakukoneoptimoinnilla (SEO) pyritään vaikuttamaan siihen, että tuotteet löytyvät helposti orgaanisissa hauissa esim. Googlessa. Sivuston hakua kehittämällä taas voidaan vaikuttaa siihen, miten helposti tuotteet löytyvät palvelun sisällä.

Millainen on hyvä haku?

Hyvä sivustohaku koostuu useista asioista. Ensinnäkin hakutoiminnon tulee olla hyvin ja helposti saatavilla, jotta käyttäjät sitä käyttäisivät. Käytön tulee olla helppoa, loogista ja nopeaa.

Hakukentässä kannattaa käyttää ehdottavaa logiikkaa. Ehdottava haku toimii niin, että käyttäjän syöttäessä vain osan hakutermistä alkaa palvelu jo ehdottaa sopivia tuotteita. Lisää kirjoittamalla haku tarkentuu ja vaihtoehdot rajautuvat. Monesti puhutaan myös semanttisesta hausta, jossa hakumoottori yrittää tunnistaa käyttäjän aikeet ja kontekstin ja tuottaa siten relevantimpia hakutuloksia. Esimerkiksi haku “miesten työhousu 50 musta”. Sen sijaan että edellinen näyttäisi sekä kaikki miesten tuotteet, että kaikki työhousut, osaakin hakumoottori näyttää käyttäjän oikeasti hakemat tuotteet.

Fasetointi taas käyttää tuotteiden ominaisuustietoja hakutulosten luokitteluun, jolloin käyttäjän on helppo suodattaa tuotteita niiden ominaisuuksien perusteella. Hyvä hakumoottori tarjoaa fasetit ja niiden käytön helposti ja nopeasti.

fasetoitu haku

Esimerkki fasetoidusta hausta käytännössä

Tuotekuvia hauissa kannattaa käyttää aina.  Tuotekuvan merkitys ylipäätään tuotteiden esittelyssä ja esimerkiksi konversion luonnissa on erittäin suuri. Kun kuva nostetaan jo hakutuloksiin, hahmottaa asiakas tuotteen nopeasti ja luotettavasti. Tuotekuvia ei kannata unohtaa ehdottavassakaan haussa.

 

Hakujen hyödyntäminen valikoimanhallinnassa ja kohdentamisessa

Sivuston hakuja kannattaa myös tallentaa ja analysoida. Esimerkiksi tuotesisältöä ja avainsanoja, kuten myös valikoimaa voidaan kehittää analysoimalla miten käyttäjät hakuja käyttävät. Hakujen analyysia voidaan myös käyttää muiden markkinointikanavien tukena ja tuloksia käyttää esimerkiksi markkinoinnin kohdentamiseen tai personointiin.

 

Tuotetieto ja haut liittyvät kiinteästi toisiinsa

Tuotetieto – sen laajuus ja laatu – vaikuttavat merkittävästi siihen miten sivuston haut toimivat ja kuinka relevantteja tuloksia ne antavat. Tuotetiedon rakenne, jäsentelyn taso ja atomisuus määrittelevät mm. millaiset fasetit voidaan luoda. Yksinkertaisimmillaan esimerkiksi brändin mukaan hakeminen “Näytä kaikki brändin X tuotteet” ei onnistu ilman jäsenneltyä tuotetietoa.

Tuotetieto voidaan tuoda automaattisesti rajapintojen kautta taustajärjestelmistä. Tuotetietojärjestelmä voi myös tarjota koko hakumoottorin osana tuotetietorajapintaa, jolloin aivan kaikkea esimerkiksi verkkokaupan hakuihin liittyen ei tarvitse tehdä verkkokaupan puolella.

Yhteenvetona voidaan siis todeta, että hyviin hakuominaisuuksiin panostaminen kannattaa. Tämän päivän teknologia tarjoaa hyviä ratkaisuja, joiden avulla kaikkia osapuolia palvelevan haun rakentaminen on vaivatonta. Itse hakuloogikan suunnittelussa kannattaa konsultoida tahoa, jolla on kokemusta toimivien hakujen rakentamisesta. Melko pienilläkin toimenpiteillä saadaan merkittää parannusta käyttökokemukseen ja datan hyödynnettävyyteen.

 

Lue lisää Adeona PIM -ohjelmistossa käyttämästämme ElesticSearch -hausta

Kiinnostaako kansainvälinen tuoteviestintä ja sisältömarkkinoinnin trendit vuonna 2018?  Tervetuloa maksuttomaan asiantuntijaseminaariin.

Viisi vinkkiä tuoteviestintään

Tuoteviestintä on murroksessa. Ostokäyttäytymisen muutoksen ja räjähdysmäisesti kasvavan kanavakirjon ansiosta tuoteviestinnällä on aiempaan verrattuna monipuolisempi rooli: tuoteviestintä on aina ajantasaista ja kuhunkin käyttötilanteeseen sopivaa asiakaspalvelua. Tämän toteuttamiseen tämän päivän tuotetiedonhallinta ja julkaisuautomaatio tarjoavat paljon työkaluja mistä tuotepäälliköt ja markkinointiosasto pystyivät aiemmin vain haaveilemaan.

Viimeisen muutaman vuoden ajan markkinat ovat muuttuneet selkeästi ostajasuuntautuneimmiksi. Voidaan sanoa, että kaupankäynnissä valta on siirtynyt asiakkaalle. Tämä pätee niin kuluttaja- kuin yrityskaupassakin. Asiakkaat ostavat mitä, missä ja milloin haluavat. Tämä jättää myyjän tehtäväksi tarjota sitä mitä asiakas tarvitsee, siellä ja silloin, kun sitä tarvitaan.
Palvellakseen asiakkaitaan yritysten on kuunneltava ostajien toiveita ja tunnistettava ajoissa markkinoiden hiljaisia signaaleja. Jotta pärjää kilpailussa, on kyettävä reagoimaan ketterästi muuttuviin tarpeisiin ja kohdattava asiakkaat oikea-aikaisesti oikeissa kanavissa, oikeilla sisällöillä.
Voidaankin sanoa, että tuoteviestinnän avulla haluamme luoda entistä vaikuttavampia monikanavaisia tuotekokemuksia kaikissa kohtaamispisteissä.
Miten näitä vaikuttavia monikanavaisia tuotekokemuksia sitten luodaan? Tässä viisi vinkkiä:

1. Tuotetiedonhallinnan keskittäminen

Data-konsulttien lempisanonta ”roskaa sisään – roskaa ulos” pitää paikkaansa myös tuotesisältöjen suhteen. Hyvät tuoteviestintäkokemukset perustuvat laadukkaaseen sisältöön. Kun julkaisukanavia on useita, on kanavakohtainen sisällönhallinta mahdotonta toteuttaa laadukkaasti. Monissa kanavissa törmäämme roskaan tai vähintäänkin epätarkkaan tai vanhentuneeseen tuotetietoon.
Kun tuotetiedonhallinta keskitetään yhteen paikkaan, josta sisällöt tuotetaan kaikkiin julkaisukanaviin, helpottuu sisällönhallinta merkittävästi. Toki edelleen on tärkeää, että keskitettyyn tuotetiedonhallintaan syötetään vain laadukkaita sisältöjä, mutta kerran tehty hyvä työ on saman tien käytettävissä kaikissa julkaisukanavissa unohtamatta tulevaisuuden kanavia, joita varten sisällöt ovat jo ”pankissa”.

2. Tietojen omistajuudesta sopiminen

On tärkeää, että yrityksellä on yhtenäinen tapa hallita liiketoiminnassa tarvittavia tuotesisältöjä. Kaikkien on voitava luottaa käytettävissä olevan tiedon laatuun ja ajantasaisuuteen. Tietojen omistus ja vastuu niiden ylläpidosta on hyvä määritellä selkeästi. Kuka vastaa teknisestä tuotetiedosta, kuka kuvista, kuka tuotekuvausteksteistä ja kuka hinnoista? Yleensä omistajat ovat melko itsestäänselviä, mutta jos omistajuutta ei olla yhteisesti sovittu, on vaikea luottaa siihen, että kaikista tietotyypeistä ja niiden päivityksestä on huolehdittu. Määrittelemällä omistajuudet riski ”roskan” päätymisestä johonkin julkaisukanavaan saadaan minimoitua.

3. Järjestelmien liittäminen toisiinsa

Markkinointi ja viestintä on kiehtovaa ja täynnä uusia mahdollisuuksia. Joka päivä törmäämme uusiin näppäriin, monesti lähes ilmaisiin työkaluihin, joiden avulla voimme tavoittaa potentiaaliset asiakkaamme tuoteviesteillämme entistä tehokkaammin. Markkinointijärjestelmien määrän on sanottu kaksikymmentäkertaistuneen viimeisen kuuden vuoden aikana.
Järjestelmien vajaakäyttö on kuitenkin yleinen haaste yrityksissä. Tämä on ymmärrettävää, jos järjestelmät ovat irrallisia ja sisällön tuottaminen jokaiseen on toteutettava erikseen. Kannattaakin miettiä markkinointijärjestelmien arkkitehtuuria kokonaisuutena. Miten järjestelmät saadaan hyödyntämään yhteisiä datalähteitä ja miten yhdessä paikassa rikastettua tuotetietoa saadaan käytettyä kaikissa kanavissa.

4. Julkaisuautomaation työkalujen hyödyntäminen

Markkinoinnin automaatio on kaikille tuttu käsite, mutta julkaisuautomaatiosta puhutaan vähemmän. Periaatteessa sekin on markkinoinnin ja viestinnän automaatiota. Julkaisuautomaation avulla voidaan synkronoida tietoja yhdestä keskitetystä järjestelmästä kaikkiin sähköisiin julkaisukanaviin.
Julkaisuautomaatioon liittyvät myös myynnin työkalut, joilla luodaan kaikki tarvittavat myyntimateriaalit tarjouksista, asiakaskohtaisiin hinnastoihin ja myymälämateriaaleihin. Vastaavasti markkinoinnin työkaluilla voidaan automaattitaittaa tuotekortteja, data sheet:ejä ja jopa tuhansia tuotteita sisältäviä katalogeja. Myös näiden taustalla hyödynnetään keskitettyä tuotetiedonhallintaa.

5. Osallistaminen ja mahdollistaminen

Elämme työntekijälähettilyyden nousuaikaa. Työntekijöitä, kumppaneita ja jopa asiakkaita hyödynnetään yhä voimakkaammin brändinrakennuksessa ja viestinnässä. Tämä edellyttää helppoutta onnistuakseen. Hyvistä tuotteista kerrotaan mielellään, kunhan siihen tarvittavat sisällöt ja kanavat ovat vaivattomasti käytettävissä.
Kaikkia tuotesisältöjä kieliversioineen voidaan hallita keskitetysti ja tarjota sidosryhmien käyttöön esimerkiksi sosiaalisessa mediassa jaettavaksi.

Tämän päivän tuoteviestintä ja sen avulla entistä vaikuttavampien tuotekokemusten luominen on teknologiaa hyödyntämällä entistä helpompaa. Onnistumisen avain piileekin siinä, miten teknologiaa käytetään. Hyväkään järjestelmä ei auta, jos sitä ei osata käyttää yrityksen tarpeiden mukaisesti. Tässä kannattaakin kääntyä asiantuntijoiden puoleen. Pyörää ei kannata keksiä uudestaan ja hyväksi havaittuja käytäntöjä kannattaa hyödyntää.

Lue lisää työkalusta menestyneen tuoteviestinnän taustalla ->

PIM! Asiakastyytyväisyyttä ja voittoa

Törmäsin juuri Aku Ankan taskukirjan kanteen, jossa Aku tuijotti kanaa silmät ymmyrkäisinä. Kirjan nimi oli “PIM! Hypnoosia, mentalisteja ja höpötietoa”. Niin paljon kun uskonkin meditaation voimaan ja jopa hypnoosiin, niin minulle PIM ei tarkoita sitä. Minulle PIM on kaiken tuon vastakohta: oikeaa tietoa siellä ja silloin kun sitä tarvitaan.

PIM on se puoli markkinoinnin automaatiosta, josta vähemmän puhutaan. Se on se, joka tuo Aberdeen Group:in tutkimusten mukaan 45% lisää asiakastyytyväisyyttä ja saman verran parannusta voittomarginaaliin. Eli kyllähän tuon pitäisi kaiken järjen mukaan yrityksiä kiinnostaa. Ja niin se kiinnostaakin. RNR Market Research:in mukaan tuotetiedonhallinnan markkinat tulevat kolminkertaistumaan seuraavan viiden vuoden aikana.

Mitä PIM sitten ihan oikeasti on? Se on työkaluja ja prosesseja, joilla hallitaan keskitetysti tuotteiden myyntiin ja markkinointiin liittyvää tuotetietoa. Se on siis eri asia kuin Product Data Management PDM tai Master Data Managent MDM, mutta kummankin näiden jatkumoa. Se on se vaihe tuotteisiin liittyvän tiedon käsittelystä, jolla varmistetaan hyvä näkyvyys kohdemarkkinalla ja ensiluokkainen ostokokemus.

Sen lisäksi, että PIM:in avulla asiakkaille kyetään tarjoamaan parempaa palvelua, myös työntekijäkokemus paranee. ATKearney:n tutkimuksen mukaan yrityksissä käytetään joka vuosi 25 minuuttia per myyntiyksikkö (SKU) tuotetiedon korjaamiseen ja harmonisointiin eri kanavissa. PIM:in avulla tämä tarve saadaan poistettua, kun tiedot tulevat kaikki yhdestä, keskitetystä lähteestä. Aika harva työntekijä voi sanoa nauttivansa saman asian korjaamisesta useaan eri kanavaan.

No mutta onko niitä kanavia niin monta? On niitä. Olen nähnyt kartan, johon niitä on merkitty 130 ja lisää tulee koko ajan. Mietipä missä kaikkialla teidän yrityksenne tuotetietoa voi olla: tuotekorteissa, sosiaalisessa mediassa, mainoksissa, nettisivuilla, keskustelufoorumeissa, asiakasarvosteluissa, käyttöohjeissa, ostojärjestelmissä, QR koodeissa, asiakaspalvelussa, hyllyetiketeissä, laskuissa, koulutusmateriaaleissa … Enkä edes maininnut verkkokauppaa.

PIM on kannattavaa ja jopa kivaa, kun vauhtiin pääsee. Ja on siinä ripaus taikaakin. Lanseeraat uuden tuotteen, syötät kaiken siihen liittyvän tiedon tuotetiedonhallinnan järjestelmään ja PIM! Tiedot näkyvät oikein ja yhdenmukaisina kaikissa kymmenissä kanavissa.

Lue lisää PIM -tuotetiedonhallinnasta täältä.

Myyjä graafikkona – kun kaikkia harmittaa

Monesti myyjät käyttävät suuren osan työajastaan erilaisten tarjousliitteiden ja muiden myynnissä käytettävien tuotelähtöisten aineistojen tekemiseen. Esimerkiksi myyjät saattavat itse tehdä tai koostaa hinnastoja, tuotekortteja tai asiakaskohtaisia luetteloita tarjouksen liitteeksi, koska markkinointiosasto ei ehdi tai osaa auttaa. Myyjää harmittaa, koska homma on työlästä ja tylsää copy-pastetusta, johon ei oikeastaan olisi aikaa, osaamista tai oikeita työkaluja.

Toisaalta markkinointiosastolle saattaa tulla myyjiltä pyyntöjä saada milloin milläkin tavalla personoituja hinnastoja ja luetteloita – joiden pitäisi olla valmiina mielellään samana tai viimeistään seuraavana päivänä, jotta tarjous saadaan asiakkaalle ennen deadlinea. Tai sitten pyydetään tuunaamaan niitä copy/pastettamalla itse tehtyjä tarjousliitteitä, joista tuli oikeastaan aika rumia. Markkinointiväkeä harmittaa lyhyellä varoitusajalla tullut ylimääräinen työ, työläs ja tylsä copy-pastetus ja myös se, että myyjät eivät välitä omissa tekeleissään tippaakaan tarkkaan mietitystä brändi-ilmeestä.

Jos kaikkia vaan harmittaa, ja tuotoksena on pahimmillaan rumia ja sisällöltään puutteellisia tarjousliitteitä, joihin menee tolkuttomasti työaikaa, onko mitään järkeä, että myyjät edelleen tekevät graafikon hommia?

Kaikki aika, jonka myyjä käyttää johonkin muuhun kuin myymiseen, näkyy saman tien viivan alla. Ja silloinkos vasta kaikkia harmittaa.

Onneksi tähän on ratkaisu. Sales Toolilla saa tehtyä automaattisesti taitettuja hyvännäköisiä tuotejulkaisuja, joihin myyjä kirjoittaa saatetekstin ja halutessaan personoi hiukan – Sales Tool hoitaa loput. Lopputuloksena on valmis, brändin mukainen tarjousliite, johon myös markkinointiosasto on tyytyväinen. Ja kaikilla on kivempaa.

Asiakaspalautteen perustella Sales Tool on vähentänyt harmitusta useissa asiakasyrityksissämme – esimerkiksi IKH:n jälleenmyyjiltä tuli tällaisia terveisiä:

Kehut ja kiitokset teille markkinointiosastolle tuosta Sales Tool työkalusta! Toimii aivan mahtavasti, ja myymälässä näyttää hyvältä kun kaikki hintalaput on samannäköisiä. Säästää meillä ihan uskomattoman paljon aikaa!

Katso alla olevassa videossa miten IKH:n hintalaput syntyvät Sales Toolilla.

Voit tutustua muihin asiakasesimerkkeihin täällä.

Pitäisikö teilläkin vapauttaa myyjät taas myymään?  Ota yhteyttä.

Julkaisuautomaatio Suomessa

Olen toiminut tietokantajulkaisemisen ja julkaisuautomaation parissa reilu 10 vuotta, yleensä osana asiakkaittemme myynnin ja markkinoinnin prosessien kehittämistä. Tässä ajatuksiani julkaisuautomaation tilasta Suomessa tällä hetkellä.

Aluksi on hyvä todeta, että vaikka pitkään olemassa ollut transaktiotulostaminen perustuu hyvin pitkälle samoihin konsepteihin ja periaatteisiin (dataa eri lähteistä tulostimelle), en kuitenkaan lue perinteistä transaktiotulostamista tässä yhteydessä julkaisuautomaatioon. Minun maailmankuvassa julkaisuautomaatiossa on kyse siitä, miten (tuote)sisältöä julkaistaan yhdestä lähteestä useaan kanavaan tai mediaan automatisoidusti. Lue täältä lisää miten Canter käsittää julkaisuautomaation.

Laadukas data avaa mahdollisuuksia julkaisuautomaation täysimittaiselle hyödyntämiselle

Julkaisuautomaation käyttö Suomessa on hyvin hajaantunutta. On olemassa paljon erilaisia julkaisuprosessien automatisointia tukevia sovelluksia, joiden hyödyntämiseen yrityksissä liittyy paljon potentiaalia. Teknologia kehittyy jatkuvasti ja tuo uusia mahdollisuuksia ja aikaisempaa kehittyneempiä ratkaisuja tarjolle.

Näkemykseni mukaan suurin yksittäinen hidaste ratkaisujen leviämiselle ja täysien hyötyjen ulosmittaamiselle yrityksissä on kuitenkin olemassa olevan datan heikko laatu. Se on puolestaan yleensä seurausta kehittymättömistä tiedonhallinnan toimintatavoista ja työkaluista. Valitettavan monissa yrityksissä on edelleen ymmärryksen puutetta kuinka merkittävästä ja strategisen tason asiasta hyvin organisoidussa tiedonhallinnassa on kysymys. Digitsunami on onneksi saanut monet firmat ja johtoryhmät tajuamaan datan ja sen laadun merkityksen koko liiketoiminnalle. Myös julkaisuautomaatio perustuu laadukkaaseen ja rakenteelliseen tietoon – kanavasta riippumatta.

Julkaisuautomaatiolla haetaan tehokkuutta

Olen havainnut, että Suomessa monet pienet yritykset ovat vieneet prosessien automatisoinnin todella pitkälle, mikä on varsin luontevaa, kun liiketoimintaa kehitetään pienillä resursseilla ja tehokkuusajattelu on koko ajan läsnä kaikessa tekemisessä. Toisaalta tähän joukkoon mahtuu myös yrityksiä, joissa asiaa ei ole edes mietitty, koska ei ole ollut tietoa teknisistä ratkaisuista tai ulkopuolinen kumppani on aina tehnyt printtikuvastot ym. materiaalit palveluna. PK-yritysten onneksi ratkaisutarjonta ja osaaminen markkinassa on monipuolistunut. Ratkaisuja löytyy moneen hintaluokkaan ja kehittämiseen investoidut eurot alkavat tuottamaan aiempaa nopeammin.

Informaatiologistiikan kunnostaminen on elinehto

Keskisuuret yritykset ovat sekalainen seurakunta. On yrityksiä, jotka ovat täysin lähtökuopissa sekä niitä, jotka ovat vieneet prosessiautomaation erittäin pitkälle. Myös toimialakohtaiset erot voivat olla merkittäviä. Esimerkiksi monille maahantuojille ja tukkukaupoille informaatiologistiikan kuntoon laitto on ollut selviytymisen elinehto kiristyvässä ja globalisoituvassa kilpailussa. Myös arvoketjujen murros on myös näkynyt siinä, että yritysten on ollut pakko herätä tiedonhallinnan ja julkaisuautomaation kehittämiseen.

Valmistavan teollisuuden keskuudessa näen edelleen paljon tekemistä näiden asioiden parissa. Viennistä elävissä yrityksissä myös kieliversioiden hallinta on yleinen haaste, mikä jo itsessään toimii monesti vahvana ajurina sisältö- ja julkaisuprosessien optimoinnille ja automatisoinnille.

Moneen hienoon kotimaiseen kasvutarinaan liittyy sellainen aspekti, ettei sisäisiä prosesseja ja toimintatapoja ole yksinkertaisesti ehditty pysähtyä miettimään, kun kaikki fokus, energia ja käsiparit

ovat olleet kiinni bisneksen kehittämisessä ja kasvun hallinnassa. Ja jossain kohtaa on herätty siihen, ettei ihmisten skaalaaminen ja venyttäminen ole enää mahdollista tai järkevää.

Julkaisuautomaatio tuotetiedonhallinnan jatkeena

Me Canterissa näemme, että julkaisuautomaation ratkaisuissa tiedon alkulähteellä ei ole merkitystä. Nykyaikaiset ratkaisut kykenevät hakemaan tietoa monista eri lähteistä. Edelleen laatu ja rakenne sanelee pitkälti sen kannattaako automatisointi, minkälaiseen automaatioasteeseen on realistista tähdätä ja minkälainen lopputulos saadaan. Tästä syystä näen itse julkaisuautomaation tuotetiedonhallinnan (PIM) luontevana jatkeena.

Tyypillisesti PIM-järjestelmä toimii keskitettynä julkaisutietokantana, mutta joskus voi olla myös perusteltua tehdä erillisiä välivarastoja eri kanavia ja julkaisuprosesseja varten. Tietoa voidaan tarvittaessa hakea myös yrityksen kumppaneiden järjestelmistä. PIM-järjestelmä puolestaan kytkeytyy yleensä aina yrityksen muihin operatiivisiin järjestelmiin, kuten toiminnanohjaukseen, joista saadaan dataa, jota voidaan tarvittaessa edelleen jatkojalostaa ja rikastaa PIM-järjestelmässä jakelua ja julkaisemista varten. Joskus tuoteprosessi on syytä rakentaa niin, että PIM toimii tiedon alkulähteenä ja ns. tuotemasterina, joka jakelee datan kontrolloidusti kaikkiin käyttäviin järjestelmiin.

Hyödynnetään dataa sieltä missä sitä jo on

Asiakastietoja ja muuta personoinnissa ja vaihtuvan tiedon tulostamisessa tarvittavia tietoja ei tyypillisesti kannata replikoida PIM-järjestelmään, vaan ne luetaan yleensä suoraan omista lähteistä ja kytketään prosessiin ennen tulostusta.

B2B-ympäristöissä tapahtuva personointi, kuten asiakaskohtaisten sopimushinnastojen tuottaminen, pohjautuu yleensä PIM- ja ERP-järjestelmän sisältöön – joskus myös CRM:n sisältämään tietoon. Tähän liittyy esimerkiksi asiakaskohtainen valikoimatieto, hintatieto, sopimusvalmistettavien tai räätälöityjen tuotteiden tieto.

Yhteenvetona voisi todeta, että maassamme on lukuisia yrityksiä, jotka hyödyntävät julkaisuautomaatiota saaden siitä merkittävää kilpailuetua. Julkaisuautomaation avulla on mahdollista tehostaa merkittävästi markkinoinnin prosesseja ja parantaa monikanavaista asiakaskokemusta. Vielä enemmän on yrityksiä, jotka eivät ole vielä saaneet hyödynnettyä julkaisuautomaation tarjoamia mahdollisuuksia liiketoiminnalleen. Osana markkinoinnin automatisointia, myös julkaisuautomaation käyttö tulee varmasti kasvamaan lähivuosina.