Myyvä, myyvempi, video 

Katsoisitko tämän blogitekstin mielummin videona? Kuva https://healthyguide.net/

Tunnustan – olen oikeastaan aika laiska. Kun shoppailen nettikaupoissa, viivyn yksittäisellä sivulla noin viisitoista sekuntia, jos en heti kiinnostu tai löydä etsimääni. Pahin turn-off on liian vaikeasti esitetty sisältö.

Kauniit kuvat houkuttelevat jäämään sivulle, mutta jos galleria ei toimi nuolinäppäimillä, saattaa selailu jäädä muutamaan kuvaan, sillä hiirellä klikkailu vaatii sängyn pohjalta operoituna liikaa ponnistuksia.  Tekstejä luen varsin kursorisesti – vain isot nostot, väliotsikot ja mahdollisesti arviot. Vain äärimmäisen kiinnostuneena saatan jaksaa lukea pienemmän printin ja leipätekstit.

Sen sijaan videot katson melkein aina. Varsinkin, jos ne ovat tarpeeksi lyhyitä. Esimerkiksi vaateostoksilla videon avulla minulle on myyty useampi uusi mekko kuin kaappiini oikeastaan mahtuu. Nykyään osaan odottaa, että kuvat valehtelevat, mutta videon koen edelleen konkreettiseksi, informatiiviseksi ja totuudenmukaiseksi.

Tuote-esittelyvideoiden lisäksi myös käyttöohjevideot ovat ehdottomia suosikkeja – tunnetusti manuaaleja ei lue kukaan, mutta muutaman minuutin how-to -videon katsomiselle on aina aikaa.  Uusien, sosiaalisten viestintäkanavien myötä tuotteiden loppukäyttäjät rakentavat näitä videoita myös itse: Käyttöohjeet löytyvät nopeasti Youtubesta tai jopa Snapchatista kuluttajien postaamina.

Uskon, että moni on kuten minä – peruslaiska, joka uskoo kun näkee. Modernissa informaatiotulvassa liikkuva kuva vakuuttaa tehokkaammin ja vaatii katsojalta vähemmän. Tutkimusten mukaan tuotevideot saattavat kasvattaa verkkokaupassa konversioastetta jopa 85%. Myös Google näyttäisi nostavan videoita sisältävien sivujen rankingia hakutuloslistauksissaan. Ehkä seuraava blogipostaukseni onkin video…

Videot ovat tärkeä osa rikastettua tuotetietoa. Parhaimmillaan sen avulla vahvistetaan asiakkaan ostopäätös ja annetaan tuotteelle lisää ulottuvuuksia. Joko sinulla ja yritykselläsi on ratkaisu näiden tuotetietojen hallintaan? 

Voisitko hyödyntää olemassa olevia tietoja enemmän, jotta asiakaskokemus olisi aina laadukas? 

Otsikko on suora lainaus Kaupan Liiton verkkokauppakoulutuksessa pidetystä CGI:n Mikko Kuusiston esityksestä. Olimme mukana kouluttamassa verkkokaupan parissa työskenteleviä asiantuntijoita. Tilaisuuden keskustelu eteni varsin nopeasti asiakaskokemukseen ja sen kehittämiseen. Aihe on pinnalla juuri nyt, eikä turhaan. Niin hyvät kuin huonotkin palvelukokemukset leviävät entistä nopeammin ja tavoittavat eri kanavissa yhä suuremman yleisön. Kokemuksia myös jaetaan entistä rohkeammin.

Miten tuotetieto ja asiakaskokemus verkkokaupassa liittyvät toisiinsa? Alla oleva kuva kertoo vastauksen. Asiat, jotka verkkokaupassa koetaan kaikkein tärkeimmäksi, ovat tuotekuva, tuoteominaisuudet, tuotekuvaus ja tuotearvostelut.

tuotetieto_verkkokauppa

Kaikki nämä tiedot liittyvät tavalla tai toisella tuotetietoon. Varsin usein tuotteiden tiedot ovat tallennettuina useaan eri paikkaan, kunkin käyttäjän haluamalla tavalla. Yhden excel näyttää tuolta, toisen word-tiedosto ihan tältä ja kolmannen vielä omanlaiseltaan. Tuotekuvat ovat tallennettuina kunkin käyttäjän omiin tiedostoihin, työpöydälle tai sinne ”mistä ne on helppo löytää”. Kiireessä julkaisuun saattaa mennä väärä kuva väärillä tiedoilla. Asiakas ei löydä haluamaansa, ja kauppa jää tekemättä.

Jo olemassa olevilla tuotetiedoilla on mahdollista tehdä paljon asiakaskokemuksen parantamiseksi. Tietojen kokoaminen yhteen paikkaan, esimerkiksi PIM-järjestelmään, tekee tuotetiedon päivittämisestä järjestelmällisempää. Kenenkään ei tarvitse etsiä ”sitä oikeaa kuvaa” tai miettiä, onko meillä sopivia markkinointitekstejä. Kun tuotetieto on kootusti yhdessä paikassa, on seuraava askel, tuotetiedon rikastaminen, helpompaa. Kaikilla on käytettävissään sama tieto yhdessä paikassa. Samalla virheiden määrä tulee minimoiduksi.

Asiakkaistamme mm. Amo on kohdannut haasteita tuotetiedonhallinnan suhteen. Heidän ratkaisuunsa pääset tutustumaan täältä.

Vaatimukset tuotetiedolle kasvavat

Digitalisaatio luo organisaatioissa suuria paineita tuotetiedon osalta. Tuotetietoa halutaan ja vaaditaan yhä laajemmin ja vakioidussa muodossa. Tämän syksyn aikana olen joka viikko käynyt keskusteluja asiakkaiden kanssa, jotka kohtaavat tämän haasteen.

Kaupan keskusliikkeet ovat pystyttäneet omia verkkokauppojaan ja niitä ruokkivia PIM-järjestelmiä. Tavoitteena on prosessi, jossa toimittajilta saadaan tuotetieto helposti yhdenmukaisessa rakenteellisessa muodossa. Näin tuotteet saadaan nopeasti avattua järjestelmiin ja tilattaviksi (time-to-market) ja minimoitua oma tuotetietojen keräämiseen liittyvä työ.

Toimittajille tämä näkyy paineena. Eri jälleenmyyjille pitäisi toimittaa tuotetietoa – kullekin heidän omassa, hieman erilaisessa formaatissa. Excel-tiedostojen täyttäminen tuhansien tuotteiden tuotetietiedoilla tai tuotekuvien tarjoaminen EAN-koodeilla tai asiakkaan koodeilla nimettynä on joko todella raskasta manuaalista työtä tai jopa mahdotonta. Haaste on hyvin samanlainen riippumatta yrityksen koosta. Valtava määrä energiaa kuluu rutiinityöhön ja lopputulos sisältää huomattavan paljon virheitä.

Samaan aikaan yrityksen pitäisi satsata myös omaan diginäkyvyyteen ja markkinointiin. Miten kohdistaa panokset oikein ja hyödyntää jo kertaalleen tehty työ? Väistämättä herää kysymys, voisiko manuaalisen excelin täyttöön käytetyn ajan hyödyntää tehokkaammin oman organisaation näkyvyyden kasvattamiseen?

Useiden asiakkaiden kanssa näihin haasteisiin on jo vastattu onnistuneesti ja tulokset ovat mahtavia. Pakollisten tuotetietolistausten lisäksi voidaan automaatiolla tuottaa myös esimerkiksi näyttäviä kuvallisia asiakaskohtaisia hinnastoja – asiakkaan valikoimalla ja hinnoilla. Yksi onnistuneista esimerkeistä on asiakkaamme Amo.

Katso video ja lue referensseistämme, minkälaisilla työkaluilla lelujen maahantuoja Amo ratkaisi haasteen.

Asiakkaiden tarpeiden konkreettisuudesta

Usein tuotetiedonhallintaan tai julkaisuautomaatioon liittyvät tarpeet asiakkaalla ovat hyvin konkreettisia ja hyödyt on osoitettavissa suoraan. Olin käymässä asiakkaalla, joka tuottaa tuotteistaan käyttöohjeita usealla kielellä. Tällä hetkellä käyttöohjeet tuotetaan täysin manuaalisesti, tekstit ja kuvat ladotaan InDesign-dokumenttiin, josta tuotetaan PDF-tiedosto. Valmis käyttöohje tallennetaan PDF-muodossa järjestelmään, josta se jaetaan muun muassa verkkosivuille.

Yritysilmeen muutoksen myötä jokaisen käyttöohjeen takakansi tulee päivittää, joten muutos koskee kaikkia käyttöohjeita. Tuotteita, joista käyttöohje tehdään, ei ole mahdottoman paljon. Vain noin 500 kappaletta. Kieliä on kuitenkin useita, joten kokonaismäärä on huomattavasti suurempi. Oletetaan tässä, että kieliä on viisi. Yhteensä muutettavia dokumentteja on siis 2500 kappaletta.

Muutosprosessi manuaalisesti menee seuraavasti:

  1. Alkuperäinen tiedosto ladataan järjestelmästä käyttäjän työasemalle
  2. Käyttäjä vaihtaa takasivun tai tekee siihen tarvittavat muutokset
  3. Käyttöohjeesta tuotetaan PDF-tiedosto
  4. Tuotettu PDF-tiedosto ja taittotiedosto tallennetaan järjestelmään, jotta se on taas esim. verkkosivujen käytettävissä.

Yhden dokumentin osalta tuohon menee noin 5 minuuttia aikaa. Koko urakka on siis 12500 minuuttia eli yli 200 tuntia eli noin 30 kokonaista työpäivää. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yksi henkilö yrityksessä tekisi kuusi täyttä työviikkoa näitä muutoksia. Mitättömältä tuntuva tehtävä vie siis huomattavan paljon aikaa. Todellisuudessa kieliä on vielä enemmän.

Julkaisuautomaatiolla tämäkin on ratkaistavissa. Käyttöohjeet voisi tuottaa ja tallentaa automaattisesti, jolloin myös muutosten yhteydessä järjestelmässä olisi ajantasainen dokumentti nopeasti saatavilla.

Esimerkki yhdestä Adobe InDesign -pohjaisesta julkaisuautomaatiosta: