Artikkelit

Kansainvälinen Tuoteviestintä 2018

Näin tehdään menestyksellistä kansainvälistä tuoteviestintää

Laaja joukko markkinoinnin ammattilaisia kokoontui kuulemaan tämän vuoden tuoteviestinnän trendeistä Kansainvälisen tuoteviestinnän tapahtumaan tänä aamuna hotelli Clarioniin Helsingin Jätkäsaareen. Tapahtumassa yleisöä haastoivat tuoreilla näkemyksillä Sales Communicationsin perustaja Jani Aaltonen, Canterin toimitusjohtaja Patrik Palatz ja AAC Globalin markkinointi- ja kehityspäällikkö Stuart Reynish. Uusien ideoiden rinnalla sateista tammikuun tiistaiaamua piristivät tapahtuman rento ja välitön tunnelma.

Tässä muutamia poimintoja tapahtuman pääteemoista:

  • Mitkä markkinoinnin trendit tulevat vaikuttamaan eniten tuoteviestintään 2018.
  • Mitä kanavia käytetään ja miten niissä julkaistavia sisältöjä hallitaan tehokkaasti.
  • Miten automatisaatio tehostaa monikielisten tuotesisältöjen hallintaa.
  • Miten sisällöt optimoidaan SEO-löydettävyyden ja konversion kannalta.

Kansainvälinen tuoteviestintä

Rumpuja soittavana insinöörinä tituleerattu Palatz kertoi, että nykypäivän tuoteviestinnän haasteisiin, joita ovat esimerkiksi jakelukanavien, kieliversioiden ja asiakaskohtaamispisteiden suuri ja jatkuvasti lisääntyvä määrä, vastataan tuoteviestinnän keskittämisellä ja automatisaatiolla. Tuoteviestinnän automatisointi ja keskittäminen on mahdollista tuotetiedonhallinnan järjestelmää käyttämällä.

Inbound markkinnoinnin uranuurtaja Aaltosen mukaan myynnissä ja markkinoinnissa tärkeintä on vastata ja keskittyä asiakkaiden kysymyksiin ja tarpeisiin.  Uusi-Seelantilainen Reynish kertoi vastaavasti, että yrityksen markkinointiviestintä on tärkeää lokalisoida optimaalisten markkinointitulosten saavuttamiseksi eri markkina-alueilla.

Ihmisille jäi tilaisuudesta iloinen ja mukava fiilis ja monet saivat varmasti poimittua loistavia tuoteviestinnän vinkkejä taskuunsa päivän esiintyjiltä. Ei yhtään hassumpi tapa aloittaa tiistai aamu!

Good search

Hyvä haku tuo kauppaa

Hyvät hakuominaisuudet luovat verkkokaupoissa ja verkkopalveluissa loistavan käyttäjäkokemuksen. Esimerkiksi verkkokaupan konversioon voi palvelun haulla olla merkittäväkin vaikutus. Joidenkin tutkimusten mukaan sivustohakua käyttävien käyttäjien kohdalla konversio on jopa 50 % suurempi. Eli panostaminen hakutoimintoihin ja tuomalla ne helposti saataville voidaan konversiota nostaa merkittävästikin.

Hakukoneoptimoinnilla (SEO) pyritään vaikuttamaan siihen, että tuotteet löytyvät helposti orgaanisissa hauissa esim. Googlessa. Sivuston hakua kehittämällä taas voidaan vaikuttaa siihen, miten helposti tuotteet löytyvät palvelun sisällä.

Millainen on hyvä haku?

Hyvä sivustohaku koostuu useista asioista. Ensinnäkin hakutoiminnon tulee olla hyvin ja helposti saatavilla, jotta käyttäjät sitä käyttäisivät. Käytön tulee olla helppoa, loogista ja nopeaa.

Hakukentässä kannattaa käyttää ehdottavaa logiikkaa. Ehdottava haku toimii niin, että käyttäjän syöttäessä vain osan hakutermistä alkaa palvelu jo ehdottaa sopivia tuotteita. Lisää kirjoittamalla haku tarkentuu ja vaihtoehdot rajautuvat. Monesti puhutaan myös semanttisesta hausta, jossa hakumoottori yrittää tunnistaa käyttäjän aikeet ja kontekstin ja tuottaa siten relevantimpia hakutuloksia. Esimerkiksi haku “miesten työhousu 50 musta”. Sen sijaan että edellinen näyttäisi sekä kaikki miesten tuotteet, että kaikki työhousut, osaakin hakumoottori näyttää käyttäjän oikeasti hakemat tuotteet.

Fasetointi taas käyttää tuotteiden ominaisuustietoja hakutulosten luokitteluun, jolloin käyttäjän on helppo suodattaa tuotteita niiden ominaisuuksien perusteella. Hyvä hakumoottori tarjoaa fasetit ja niiden käytön helposti ja nopeasti.

fasetoitu haku

Esimerkki fasetoidusta hausta käytännössä

Tuotekuvia hauissa kannattaa käyttää aina.  Tuotekuvan merkitys ylipäätään tuotteiden esittelyssä ja esimerkiksi konversion luonnissa on erittäin suuri. Kun kuva nostetaan jo hakutuloksiin, hahmottaa asiakas tuotteen nopeasti ja luotettavasti. Tuotekuvia ei kannata unohtaa ehdottavassakaan haussa.

 

Hakujen hyödyntäminen valikoimanhallinnassa ja kohdentamisessa

Sivuston hakuja kannattaa myös tallentaa ja analysoida. Esimerkiksi tuotesisältöä ja avainsanoja, kuten myös valikoimaa voidaan kehittää analysoimalla miten käyttäjät hakuja käyttävät. Hakujen analyysia voidaan myös käyttää muiden markkinointikanavien tukena ja tuloksia käyttää esimerkiksi markkinoinnin kohdentamiseen tai personointiin.

 

Tuotetieto ja haut liittyvät kiinteästi toisiinsa

Tuotetieto – sen laajuus ja laatu – vaikuttavat merkittävästi siihen miten sivuston haut toimivat ja kuinka relevantteja tuloksia ne antavat. Tuotetiedon rakenne, jäsentelyn taso ja atomisuus määrittelevät mm. millaiset fasetit voidaan luoda. Yksinkertaisimmillaan esimerkiksi brändin mukaan hakeminen “Näytä kaikki brändin X tuotteet” ei onnistu ilman jäsenneltyä tuotetietoa.

Tuotetieto voidaan tuoda automaattisesti rajapintojen kautta taustajärjestelmistä. Tuotetietojärjestelmä voi myös tarjota koko hakumoottorin osana tuotetietorajapintaa, jolloin aivan kaikkea esimerkiksi verkkokaupan hakuihin liittyen ei tarvitse tehdä verkkokaupan puolella.

Yhteenvetona voidaan siis todeta, että hyviin hakuominaisuuksiin panostaminen kannattaa. Tämän päivän teknologia tarjoaa hyviä ratkaisuja, joiden avulla kaikkia osapuolia palvelevan haun rakentaminen on vaivatonta. Itse hakuloogikan suunnittelussa kannattaa konsultoida tahoa, jolla on kokemusta toimivien hakujen rakentamisesta. Melko pienilläkin toimenpiteillä saadaan merkittää parannusta käyttökokemukseen ja datan hyödynnettävyyteen.

 

Lue lisää Adeona PIM -ohjelmistossa käyttämästämme ElesticSearch -hausta

Kiinnostaako kansainvälinen tuoteviestintä ja sisältömarkkinoinnin trendit vuonna 2018?  Tervetuloa maksuttomaan asiantuntijaseminaariin.

kansainvälinen tuoteviestintä 2018 canter aac global

Kansainvälinen tuoteviestintä 2018 -tapahtuma

Uusia tuotteita, uusia markkina-alueita, markkinointikanavia ja sisältötrendejä. Tuoteviestinnän pelikenttä on jatkuvan muutoksen vallassa ja vaatii markkinoijalta jatkuvaa panostusta uuden oppimiseen ja kehityksen seuraamiseen.

– Mitkä markkinoinnin trendit tulevat vaikuttamaan merkittävimmin tuoteviestintään vuonna 2018?
– Mitä kanavia käytetään? Miten automaatio tehostaa monikielisten tuotesisältöjen hallintaa?
– Mitä sisältöjen tuotannossa täytyy huomioida? Miten sisällöt optimoidaan SEO-löydettävyyden ja konversion kannalta?

Varaa eturivin paikka nyt ja tule kuuntelemaan sisältömarkkinoinnin, tuoteviestinnän, julkaisuautomaation ja kieliosaamisen parhaita asiantuntijoita!

Myyjä graafikkona salestool

Myyjä graafikkona – kun kaikkia harmittaa

Monesti myyjät käyttävät suuren osan työajastaan erilaisten tarjousliitteiden ja muiden myynnissä käytettävien tuotelähtöisten aineistojen tekemiseen. Esimerkiksi myyjät saattavat itse tehdä tai koostaa hinnastoja, tuotekortteja tai asiakaskohtaisia luetteloita tarjouksen liitteeksi, koska markkinointiosasto ei ehdi tai osaa auttaa. Myyjää harmittaa, koska homma on työlästä ja tylsää copy-pastetusta, johon ei oikeastaan olisi aikaa, osaamista tai oikeita työkaluja.

Toisaalta markkinointiosastolle saattaa tulla myyjiltä pyyntöjä saada milloin milläkin tavalla personoituja hinnastoja ja luetteloita – joiden pitäisi olla valmiina mielellään samana tai viimeistään seuraavana päivänä, jotta tarjous saadaan asiakkaalle ennen deadlinea. Tai sitten pyydetään tuunaamaan niitä copy/pastettamalla itse tehtyjä tarjousliitteitä, joista tuli oikeastaan aika rumia. Markkinointiväkeä harmittaa lyhyellä varoitusajalla tullut ylimääräinen työ, työläs ja tylsä copy-pastetus ja myös se, että myyjät eivät välitä omissa tekeleissään tippaakaan tarkkaan mietitystä brändi-ilmeestä.

Jos kaikkia vaan harmittaa, ja tuotoksena on pahimmillaan rumia ja sisällöltään puutteellisia tarjousliitteitä, joihin menee tolkuttomasti työaikaa, onko mitään järkeä, että myyjät edelleen tekevät graafikon hommia?

Kaikki aika, jonka myyjä käyttää johonkin muuhun kuin myymiseen, näkyy saman tien viivan alla. Ja silloinkos vasta kaikkia harmittaa.

Onneksi tähän on ratkaisu. Sales Toolilla saa tehtyä automaattisesti taitettuja hyvännäköisiä tuotejulkaisuja, joihin myyjä kirjoittaa saatetekstin ja halutessaan personoi hiukan – Sales Tool hoitaa loput. Lopputuloksena on valmis, brändin mukainen tarjousliite, johon myös markkinointiosasto on tyytyväinen. Ja kaikilla on kivempaa.

Asiakaspalautteen perustella Sales Tool on vähentänyt harmitusta useissa asiakasyrityksissämme – esimerkiksi IKH:n jälleenmyyjiltä tuli tällaisia terveisiä:

Kehut ja kiitokset teille markkinointiosastolle tuosta Sales Tool työkalusta! Toimii aivan mahtavasti, ja myymälässä näyttää hyvältä kun kaikki hintalaput on samannäköisiä. Säästää meillä ihan uskomattoman paljon aikaa!

Katso alla olevassa videossa miten IKH:n hintalaput syntyvät Sales Toolilla.

Voit tutustua muihin asiakasesimerkkeihin täällä.

Pitäisikö teilläkin vapauttaa myyjät taas myymään?  Ota yhteyttä.

Julkaisuautomaatio markkinoinnin tehostaminen

Julkaisuautomaatio Suomessa

Olen toiminut tietokantajulkaisemisen ja julkaisuautomaation parissa reilu 10 vuotta, yleensä osana asiakkaittemme myynnin ja markkinoinnin prosessien kehittämistä. Tässä ajatuksiani julkaisuautomaation tilasta Suomessa tällä hetkellä.

Aluksi on hyvä todeta, että vaikka pitkään olemassa ollut transaktiotulostaminen perustuu hyvin pitkälle samoihin konsepteihin ja periaatteisiin (dataa eri lähteistä tulostimelle), en kuitenkaan lue perinteistä transaktiotulostamista tässä yhteydessä julkaisuautomaatioon. Minun maailmankuvassa julkaisuautomaatiossa on kyse siitä, miten (tuote)sisältöä julkaistaan yhdestä lähteestä useaan kanavaan tai mediaan automatisoidusti. Lue täältä lisää miten Canter käsittää julkaisuautomaation.

Laadukas data avaa mahdollisuuksia julkaisuautomaation täysimittaiselle hyödyntämiselle

Julkaisuautomaation käyttö Suomessa on hyvin hajaantunutta. On olemassa paljon erilaisia julkaisuprosessien automatisointia tukevia sovelluksia, joiden hyödyntämiseen yrityksissä liittyy paljon potentiaalia. Teknologia kehittyy jatkuvasti ja tuo uusia mahdollisuuksia ja aikaisempaa kehittyneempiä ratkaisuja tarjolle.

Näkemykseni mukaan suurin yksittäinen hidaste ratkaisujen leviämiselle ja täysien hyötyjen ulosmittaamiselle yrityksissä on kuitenkin olemassa olevan datan heikko laatu. Se on puolestaan yleensä seurausta kehittymättömistä tiedonhallinnan toimintatavoista ja työkaluista. Valitettavan monissa yrityksissä on edelleen ymmärryksen puutetta kuinka merkittävästä ja strategisen tason asiasta hyvin organisoidussa tiedonhallinnassa on kysymys. Digitsunami on onneksi saanut monet firmat ja johtoryhmät tajuamaan datan ja sen laadun merkityksen koko liiketoiminnalle. Myös julkaisuautomaatio perustuu laadukkaaseen ja rakenteelliseen tietoon – kanavasta riippumatta.

Julkaisuautomaatiolla haetaan tehokkuutta

Olen havainnut, että Suomessa monet pienet yritykset ovat vieneet prosessien automatisoinnin todella pitkälle, mikä on varsin luontevaa, kun liiketoimintaa kehitetään pienillä resursseilla ja tehokkuusajattelu on koko ajan läsnä kaikessa tekemisessä. Toisaalta tähän joukkoon mahtuu myös yrityksiä, joissa asiaa ei ole edes mietitty, koska ei ole ollut tietoa teknisistä ratkaisuista tai ulkopuolinen kumppani on aina tehnyt printtikuvastot ym. materiaalit palveluna. PK-yritysten onneksi ratkaisutarjonta ja osaaminen markkinassa on monipuolistunut. Ratkaisuja löytyy moneen hintaluokkaan ja kehittämiseen investoidut eurot alkavat tuottamaan aiempaa nopeammin.

Informaatiologistiikan kunnostaminen on elinehto

Keskisuuret yritykset ovat sekalainen seurakunta. On yrityksiä, jotka ovat täysin lähtökuopissa sekä niitä, jotka ovat vieneet prosessiautomaation erittäin pitkälle. Myös toimialakohtaiset erot voivat olla merkittäviä. Esimerkiksi monille maahantuojille ja tukkukaupoille informaatiologistiikan kuntoon laitto on ollut selviytymisen elinehto kiristyvässä ja globalisoituvassa kilpailussa. Myös arvoketjujen murros on myös näkynyt siinä, että yritysten on ollut pakko herätä tiedonhallinnan ja julkaisuautomaation kehittämiseen.

Valmistavan teollisuuden keskuudessa näen edelleen paljon tekemistä näiden asioiden parissa. Viennistä elävissä yrityksissä myös kieliversioiden hallinta on yleinen haaste, mikä jo itsessään toimii monesti vahvana ajurina sisältö- ja julkaisuprosessien optimoinnille ja automatisoinnille.

Moneen hienoon kotimaiseen kasvutarinaan liittyy sellainen aspekti, ettei sisäisiä prosesseja ja toimintatapoja ole yksinkertaisesti ehditty pysähtyä miettimään, kun kaikki fokus, energia ja käsiparit

ovat olleet kiinni bisneksen kehittämisessä ja kasvun hallinnassa. Ja jossain kohtaa on herätty siihen, ettei ihmisten skaalaaminen ja venyttäminen ole enää mahdollista tai järkevää.

Julkaisuautomaatio tuotetiedonhallinnan jatkeena

Me Canterissa näemme, että julkaisuautomaation ratkaisuissa tiedon alkulähteellä ei ole merkitystä. Nykyaikaiset ratkaisut kykenevät hakemaan tietoa monista eri lähteistä. Edelleen laatu ja rakenne sanelee pitkälti sen kannattaako automatisointi, minkälaiseen automaatioasteeseen on realistista tähdätä ja minkälainen lopputulos saadaan. Tästä syystä näen itse julkaisuautomaation tuotetiedonhallinnan (PIM) luontevana jatkeena.

Tyypillisesti PIM-järjestelmä toimii keskitettynä julkaisutietokantana, mutta joskus voi olla myös perusteltua tehdä erillisiä välivarastoja eri kanavia ja julkaisuprosesseja varten. Tietoa voidaan tarvittaessa hakea myös yrityksen kumppaneiden järjestelmistä. PIM-järjestelmä puolestaan kytkeytyy yleensä aina yrityksen muihin operatiivisiin järjestelmiin, kuten toiminnanohjaukseen, joista saadaan dataa, jota voidaan tarvittaessa edelleen jatkojalostaa ja rikastaa PIM-järjestelmässä jakelua ja julkaisemista varten. Joskus tuoteprosessi on syytä rakentaa niin, että PIM toimii tiedon alkulähteenä ja ns. tuotemasterina, joka jakelee datan kontrolloidusti kaikkiin käyttäviin järjestelmiin.

Hyödynnetään dataa sieltä missä sitä jo on

Asiakastietoja ja muuta personoinnissa ja vaihtuvan tiedon tulostamisessa tarvittavia tietoja ei tyypillisesti kannata replikoida PIM-järjestelmään, vaan ne luetaan yleensä suoraan omista lähteistä ja kytketään prosessiin ennen tulostusta.

B2B-ympäristöissä tapahtuva personointi, kuten asiakaskohtaisten sopimushinnastojen tuottaminen, pohjautuu yleensä PIM- ja ERP-järjestelmän sisältöön – joskus myös CRM:n sisältämään tietoon. Tähän liittyy esimerkiksi asiakaskohtainen valikoimatieto, hintatieto, sopimusvalmistettavien tai räätälöityjen tuotteiden tieto.

Yhteenvetona voisi todeta, että maassamme on lukuisia yrityksiä, jotka hyödyntävät julkaisuautomaatiota saaden siitä merkittävää kilpailuetua. Julkaisuautomaation avulla on mahdollista tehostaa merkittävästi markkinoinnin prosesseja ja parantaa monikanavaista asiakaskokemusta. Vielä enemmän on yrityksiä, jotka eivät ole vielä saaneet hyödynnettyä julkaisuautomaation tarjoamia mahdollisuuksia liiketoiminnalleen. Osana markkinoinnin automatisointia, myös julkaisuautomaation käyttö tulee varmasti kasvamaan lähivuosina.

hajautettu keskitetty tuotetiedonhallinta malli

Hajautettu vai keskitetty tuotetiedonhallinta 

Monesti, kun asiakkaalla on alkamassa tuotetiedonhallinnan käyttöönotto, keskustelemme tuotetiedonhallinnan mallista ja prosessista. Yhtä oikeaa vastausta tähän kysymykseen ei ole. Vaihtoehtoja prosessille on luonnollisesti valtavasti, mutta tässä blogitekstissä jaetaan vaihtoehdot keskitettyyn ja hajautettuun hallintaan.

Keskitetyssä mallissa tuotetieto syötetään järjestelmään muutaman, tähän tehtävään erikoistuneen työntekijän toimesta. He saavat tuotetietoa muualta organisaatiosta esim. tuotepäälliköiltä, ostajilta tai markkinoinnilta ja jalostavat tietoa tarvittaessa ennen syöttämistä järjestelmään.

Hajautetussa mallissa ylläpitotehtävät on jaettu organisaatiossa useammalle henkilölle. Tällöin yksittäiseltä työntekijältä ei kulu asiaan niin paljoa työaikaa, mutta toisaalta yhdenmukaisuus saattaa kärsiä. Halutaanko, että tuotekuvaukset kuulostavat teidän yritykseltänne? Rikastavan tuotetiedon prosessi liittyy läheisesti mm. ERP-tuoteprosessiin ja näitä kannattaakin miettiä kokonaisuutena.

Lisäksi kannattaa huomioida myös seuraavat asiat:

  • onko valikoimassa tai tuotteissa maakohtaisia eroja?
  • miten käännösprosessi on hoidettu?
  • tallennettavan tuotetiedon määrä ja laatu: kuinka paljon ja millaisia tietoja tuotteille kerätään?
  • mistä, missä muodossa ja kuinka “valmiina” tuotetietoja saadaan: paljonko tietoa joudutaan muokkaamaan ennen tiedon syöttöä järjestelmään
  • millaisia eroja tuoteryhmien välillä on rikastettavassa tiedossa
  • miten ylläpito halutaan ja voidaan organisoida
  • ISCM (Information Supply Chain Management) ja valtasuhteet
  • kuinka usein tuotevalikoima päivittyy: tulee uusia tuotteita, tulee päivityksiä tai tuotteita poistuu

Kumpi malli toimisi teillä paremmin? Valintaan vaikuttaa muun muassa henkilöstön osaaminen ja nykyiset roolit. Saadaanko tuotetietoa toimittajilta tai valmistajilta, vai tuotetaanko se pääosin itse? Monesti eri tuotetiedoille on erilaiset vastuut. Esimerkiksi tuotepäällikkö vastaa tuotteen teknisistä tiedoista ja markkinointi kuvista. Markkinointitekstit saattavat olla yhteisellä vastuulla. Prosessin valinta voi olla strateginen tai taktinen valinta. Haetaanko joitakin pitkän tähtäimen tavoitteita ja erottuvuutta vai esimerkiksi alkuvaiheen tehokkuutta?

Olipa teidän yrityksenne ratkaisu kumpi tahansa, me toimittajana kuljemme asiakkaan matkassa mukana alusta alkaen. Tuemme, autamme ja etsimme yhdessä asiakkaallemme parhaiten sopivan mallin.

Kiinnostuitko? Kysy lisää:

Janne Costiander
janne.costiander@canter.fi
050 552 1054

Lue myös, miten PIM-järjestelmä otetaan onnistuneesti käyttöön.

Canter jälleen näkyvästi mukana Digia Enterprise käyttäjäpäivässä 13.11.2014

Canter on jälleen näkyvästi mukana yhteistyökumppaninsa Digian järjestämässä Digia Enterprise käyttäjäpäivässä torstaina 13.11.2014 Helsingin Casinolla. Toimitusjohtajamme Patrik Palatz kertoo puheenvuorossaan myynnin ja markkinoinnin tuotetiedonhallinnasta. Lisäksi esittelemme ständillämme Adeona PIM -alustan uusia ominaisuuksia sekä tuoreita esimerkkejä monikanavaisista asiakasratkaisuista.

Lisää tietoa tapahtumasta oheisesta linkistä.

http://www.digia.com/fi/Yritys/Tapahtumat/Digia-Enterprise-kayttajapaivat-13112014/

Canter helmikuun Print & Media lehdessä

Toimitusjohtajamme Patrik Palatz kertoo tuotetiedonhallinnan strategisesta roolista tehokkaassa markkinoinnissa helmikuun Print & Media -lehdessä. Print & Media on Suomen johtava graafisen alan asiantuntijalehti. Lehden voi tilata alla olevasta linkistä.

http://www.pmlehti.fi/

Aspo tehostaa tuotetiedon hallintaa Adeona PIM -järjestelmällä

Aspo-konserni on ottanut käyttöön Adeona PIM -järjestelmän tuotetiedon keskitettyyn hallintaan. Adeonassa ylläpidetään konsernin eri yritysbrändien tuotetietoa usealla kielellä.

Adeona PIM on integroitu Aspon Infor M3 -toiminnanohjausjärjestelmään sekä Infor M3 e-Sales -verkkokauppaan. Adeonasta tuotetaan Aspon eri yritysbrändien verkkokauppoihin rikastettua tuotetietoa: tuotekuvauksia, tuotekuvia sekä liitteitä. Adeonan aineistonhallinnan avulla Aspo saa jaeltua kaiken digitaalisen aineiston tehokkaasti sekä sisäiseen käyttöön että sidosryhmille.

Seuraavaksi Adeonan avulla tehostetaan muita markkinoinnin prosesseja, esimerkiksi printtiaineiston tuotantoa sekä tuotteiden markkinointia verkkosivuilla.

Canter vastasi Aspon ratkaisun toimittamisesta sekä vastaa jatkossa järjestelmän tuesta, ylläpidosta ja jatkokehittämisestä. Lisäksi Canterin asiantuntijat tukevat jatkossakin Aspon eri yritysbrändejä rikastavan tuotetiedon hallinnan kehittämisessä ja markkinointiprosessien tehostamisessa.

 

Lisätietoja:

Rami Valonen, ICT-Manager, Aspo Oyj, rami.valonen@aspo.com, puh. +358 40 573 4822
Patrik Palatz, toimitusjohtaja, Canter Oy, patrik.palatz@canter.fi, puh. +358 40 774 1200

 

Aspo Oyj

Aspo on monialayhtiö, joka omistaa ja kehittää liiketoimintoja Pohjois-Euroopan lisäksi idän kasvumarkkinoilla keskittyen vaativiin B-to-B -asiakkaisiin. Vahvojen yritysbrändien, ESL Shipping, Leipurin, Telko ja Kaukomarkkinat, tavoitteena on olla toimialojensa markkinajohtajia. Ne vastaavat omasta toiminnastaan, asiakassuhteistaan ja niiden kehittämisestä. Kokonaisuutena ne tuottavat Aspon liikearvon. Aspon konsernirakennetta ja liiketoimintoja kehitetään pitkäjänteisesti ilman ennalta määriteltyä aikataulua. Aspo-konsernin liikevaihto vuonna 2012 oli 482 M€. Aspolla on toimintaa 17 maassa.

www.aspo.com

Martela ratkaisee tuotetiedonhallinnan haasteet Adeona PIM:n avulla

Martela Oyj on ottanut käyttöön Adeona PIM -järjestelmän ratkaistakseen globaalin toimintaympäristön asettamat haasteet tuotetiedon hallinnalle.

Adeona PIM mahdollistaa kaikissa Martelan julkaisukanavissa ja kieliversioissa käytettävän tuotetiedon keskittämisen yhteen järjestelmään.
Järjestelmän käyttöönoton myötä päällekkäinen ylläpitotyö vähenee ja tuotetiedon laatua, saatavuutta ja yhtenäisyyttä saadaan parannettua merkittävästi kaikissa toimintamaissa.

“Adeona PIM osui järjestelmänä suoraan Martelan vaatimuksiin tuotetiedon keskittämisestä yhteen järjestelmään valittuja julkaisukanavia varten.”

Juha Vähäkoitti, Martela Oyjhttp://www.martela.com

 

Uudet julkaisukanavat käyttöön vaiheittain

Ensimmäinen käyttöönotettu julkaisukanava Adeona PIM:ssä hallinnoidulle tuotetiedolle on Martelan uudet verkkosivut. Englanninkielinen sivusto www.martela.com julkaistiin tammikuun puolessa välissä ja muut kieliversiot seuraavat pian perässä. Martelan tavoitteena on, että verkkosivut palvelevat mahdollisimman hyvin monien eri sidosryhmien tarpeita. Tämä asettaa myös taustajärjestelmälle vaatimuksia, kun esimerkiksi tuotteet, palvelut, materiaalit ja niihin liittyvät aineistot pitää saada loogisesti kytkettyä toisiinsa.

Jatkossa Adeonaan tallennettua tuotetietoa viedään myös muihin julkaisukanaviin. Seuraavassa vaiheessa ratkaisua laajennetaan Adeona Media Bank -moduulilla, jonka kautta Adeonan aineistonhallintaan tallennettuja kuvia ja muita aineistoja voidaan jakaa eri sidosryhmille. Tiekartalla on myös painettujen julkaisujen ja markkinointimateriaalin automaattinen tuottaminen Adeona PIM:n avulla.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty – tuotantokäyttöön alle puolessa vuodessa

Projekti saatiin toteutettua nopealla aikataululla laajasta kokonaisuudesta huolimatta – Martela ja Canter määrittelivät yhdessä tavoitetilan ja suunnitelman miten siihen päästään. Tuotetiedonhallinnan ja projektin kokonaisuus hahmottui muutaman työpajoissa yhdessä vietetyn päivän jälkeen.

Määrittelyvaiheessa pyrittiin suunnittelemaan kaikki mahdollisimman pitkälle, jotta toteutus sujuisi kitkattomasti eikä aikaa kuluisi turhaan odotteluun. Järjestelmä saatiinkin tuotantokäyttöön alle puolessa vuodessa määrittelyjen aloittamisesta. Suurin työ oli tuotetietojen keräämisessä – aiemmin tuotetietoja oli ripoteltu moneen eri järjestelmään useassa toimintamaassa.

Canter aktiivisena kumppanina ja konsulttina ratkaisun käyttöönotossa

Yhteistyö Canterin ja Martelan välillä alkoi jo aiemmin – Canter vastasi Martelan tuotetiedonhallinnan kehittämisen määrittelyprojektista. Tässä tarvekartoituksessa kuvattiin tuotetiedonhallinnan haasteet sekä hahmoteltiin optimaaliset prosessit.

Canter vastasi ratkaisun toimittamisesta sekä vastaa jatkossa järjestelmän tuesta, ylläpidosta ja jatkokehittämisestä. Lisäksi Canterin asiantuntijat tukevat jatkossakin Martelaa rikastavan tuotetiedon hallinnan kehittämisessä ja markkinointiprosessien tehostamisessa.

Lisätietoja

Juha Vähäkoitti, Portfolio Manager, Martela Oyj
Janne Costiander, kehitysjohtaja, Canter Oy

 

Martela Oyj
Martela suunnittelee ja toteuttaa työtilojen ja julkisten tilojen sisustusratkaisuja. Martelan tavoitteena on tarjota asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen alan parasta palvelua sekä laadukkaita, ergonomisia ja innovatiivisia tuotteita. Nopeat toimitukset ja toimiva jakeluverkosto tukevat näihin tavoitteisiin pääsemistä.

Suomessa Martela on toimialansa suurin yritys ja Pohjoismaissa kolmen suurimman joukossa. Martela tarjoaa myös alan laajimman valikoiman sisustusratkaisujen ylläpitoa ja muutoksia tukevia palveluja. Suomessa Martelan kokonaispalvelu kattaa tarvittaessa koko toimitilan muutoksen inventoinnista ja suunnittelusta muuttoon ja ylläpitoon saakka.

Martela on yli 60-vuotias perheyritys, jonka osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Yhtiöllä on tuotantoa Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa. Päämarkkina-alue on Itämeren alue. Vuonna 2012 Martela-konsernin liikevaihto oli 142,7 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa työskenteli keskimäärin 806 henkilöä.

www.martela.com