Artikkelit

Markkinointi kohtaa teknologian

”Markkinointi kohtaa teknologian” oli viime viikolla järjestetyn yhdeksännen priint:day’n motto. Tapahtuma kokosi yhteen suuren joukon julkaisuautomaation ammattilaisia aurinkoiseen Montabaurin linnaan Etelä-Saksaan. Kahden päivän aikana saimme kuulla yhteensä yksitoista mielenkiintoista tarinaa aina case-kuvauksista strategisen tason asiantuntijapuheenvuoroihin.

Vaarana markkinoinnin siiloutuminen

Tapahtuman avasi itseoikeutetusti priint Groupin perustaja ja toimitusjohtaja Horst Huber. Hän toi esiin digitaalisen markkinoinnin mukanaan tuoman huolestuttavan suuntauksen, jolla voi olla tuhoisat vaikutukset niin brändiin, asiakaskokemukseen, markkinoinin tehokkuuteen kuin tuotetiedon laatuunkin. Markkinoinnin kanavamäärien kasvaessa ja monimuotoistuessa markkinointi on monessa yrityksessä jakautumassa entistä voimakkaammin erillisiin tuotantolinjoihin: verkkokaupasta-, sosiaalisen median kanavista-, digitaalisesta markkinoinnista- ja offline-kanavista vastaavat henkilöt, jotka tuottavat sisältöjä omiin kanaviinsa siiloissa. Keski-Euroopan suurissa organisaatioissa tämä on jo arkipäivää. Meillä Suomessa tämä ei välttämättä toteudu vielä samassa mittakaavassa, mutta samankaltaista suuntausta on havaittavissa.

Nyt onkin hyvä hetki pysähtyä miettimään miten suojautua näiltä digitaalisuuden tuomilta uhilta markkinoinnissa ja miten samaan aikaan tarttua sen tuomiin mahdollisuuksiin.

Werk II:n priint:suitea käyttävät yritykset tuottavat laajan valikoiman erilaisia julkaisuja, täysin automatisoiduista tuotekorteista ja -luetteloista myyntimateriaaleihin, ryhmiteltyihin hinnastoihin, tuote-esitteisiin ja -lehtisiin sekä postimyyntiluetteloihin.

priint:suitea käyttävät yritykset tuottavat laajan valikoiman erilaisia julkaisuja, täysin automatisoiduista tuotekorteista ja -luetteloista myyntimateriaaleihin, ryhmiteltyihin hinnastoihin, tuote-esitteisiin ja -lehtisiin sekä postimyyntiluetteloihin. Kuva: priint Group.

#nomorecopypaste

Monien yritysten kanavapalettiin kuuluu niin digitaalisia-, kuin printtikanaviakin. Digitaalisten kanavien haasteena on tarjonnan valtava määrä. Näissä kanavissa monet sisällöntuottajat muuttuvat merkityksettömiksi, jos sisältöjä ei kohdisteta oikein. Digitaalisten kanavien antia täydentävät monimuotoiset printtiaineistot, joilla on oma paikkansa asiakkaan ostopolun varrella.

Online- ja offline-kanavat vaativat hyvin erilaiset lähestymistavat tuotetietojen osalta. Tuotteet tulee ryhmitellä eri tavoin ja itse sisällötkin poikkeavat toisistaan. Tämä vaatii aivan uudenlaista ajattelua markkinoinnissa. Automaatiolla on tärkeä rooli markkinoinnissa, mutta toimiakseen kaikissa kanavissa automaatio vaatii taustalleen laadukasta dataa. Data ja automaatio ovatkin kuin kolikon kaksi puolta: automaatio tarvitsee taustalleen hyvää dataa – toisaalta hyvää dataa voi saada automaation avulla.

Tuotetiedonhallinnan juju piilee siinä, että vaikka tietoa on hyvin monenlaista ja se julkaistaan eri kanaviin eri osissa ja eri tavoin ryhmiteltynä, keskitetty tuotetiedonhallinta pitää prosessin hanskassa. Koko sisältöjen kirjo on nähtävissä ja hallittavissa yhdessä paikassa ja mitään tietoa ei ylläpidetä päällekkäisenä kahteen paikkaan. #NoMoreCopyPaste

Fasetoinnista apua monikanavaiseen tuotetiedonhallintaan

Fasetointi on tiedon luokittelujärjestelmä, jossa tietoa voidaan ryhmitellä eri kriteereillä käyttökohteesta riippuen. Sitä hyödynnetään usein esimerkiksi verkkosivujen sisällön järjestämisessä, mutta samalla tavalla sitä voidaan hyödyntää painettujen tuotekatalogien julkaisuautomaatiossa. Kaikki fasetointiluokitusta hyödyntävä tuotetieto voidaan hallita keskitetysti tuotetiedonhallinnan järjestelmässä.

Priint:day’ssä kuulimme hyvän asiakasesimerkin Wagolta, joka on suuri saksalainen sähköliitinteknologian laitteiden ja automaatiojärjestelmien valmista. Wago toimii 52 maassa ja kymmenillä kielialueilla. Wagon kehitysjohtaja Artur Wozniak esitteli kuinka heillä hyödynnetään fasetointia erilaisten painomateriaalien tuotantoon, kuten tuotekatalogeihin ja asiakaskohtaisiin hinnastoihin.

Onnistumisen taustalla sisältöstrategia ja laadukas tuotetieto

Toinen mielenkiintoinen case-esimerkki oli 3M-konsernin digitaalinen muutos, jossa tuotetiedonhallinnalla on oma tärkeä roolinsa. 3M:n digitaalisista asiakasratkaisuista vastaava johtaja Markus Köster totesikin osuvasti, että markkinointi on liikevaihtoa tuottava prosessi, joka on integroitu myyntiin. Tuoteorganisaation sisältömarkkinoinnin tärkein tavoite on myynti.

Jotta tuleville ja jo olemassa oleville asiakkaille pystyttäisiin tarjoamaan oikea-aikaisesti parhaiten myyntiä generoivia sisältöjä, on koko prosessin oltava kunnossa. Kaikki lähtee huolella mietitystä sisältöstrategiasta ja laadukkaasta, keskitetysti hallinnoidusta tuotetiedosta. Markkinoinnin-, myynnin- ja palveluautomaation avulla oikeat sisällöt tarjoillaan asiakkaalle oikeassa vaiheessa asiakaspolkua.

Janne Costiander Canterilta vastaanotti priint Groupin kumppanisertifikaatin toimitusjohtaja Horst Huberilta. Olemme priint Groupin ainoa sertifioitu partneri Suomessa. Yhteistyötä on takana jo kuusi menestyksellistä vuotta.

Janne Costiander Canterilta vastaanotti priint Groupin kumppanisertifikaatin toimitusjohtaja Horst Huberilta. Olemme priint Groupin ainoa sertifioitu partneri Suomessa. Yhteistyötä on takana jo kuusi menestyksellistä vuotta.

Kaiken kaikkiaan kaksi päivää Mountabaurin linnassa tarjosivat laadukkaan kattauksen tuotetiedonhallintaa ja julkaisuautomaatiota. Näistä riittää ammennettavaa vielä useaan blogiin ja uutisartikkeliin, joten kannattaa pysyä kuulolla.

Viisi vinkkiä tuoteviestintään

Tuoteviestintä on murroksessa. Ostokäyttäytymisen muutoksen ja räjähdysmäisesti kasvavan kanavakirjon ansiosta tuoteviestinnällä on aiempaan verrattuna monipuolisempi rooli: tuoteviestintä on aina ajantasaista ja kuhunkin käyttötilanteeseen sopivaa asiakaspalvelua. Tämän toteuttamiseen tämän päivän tuotetiedonhallinta ja julkaisuautomaatio tarjoavat paljon työkaluja mistä tuotepäälliköt ja markkinointiosasto pystyivät aiemmin vain haaveilemaan.

Viimeisen muutaman vuoden ajan markkinat ovat muuttuneet selkeästi ostajasuuntautuneimmiksi. Voidaan sanoa, että kaupankäynnissä valta on siirtynyt asiakkaalle. Tämä pätee niin kuluttaja- kuin yrityskaupassakin. Asiakkaat ostavat mitä, missä ja milloin haluavat. Tämä jättää myyjän tehtäväksi tarjota sitä mitä asiakas tarvitsee, siellä ja silloin, kun sitä tarvitaan.
Palvellakseen asiakkaitaan yritysten on kuunneltava ostajien toiveita ja tunnistettava ajoissa markkinoiden hiljaisia signaaleja. Jotta pärjää kilpailussa, on kyettävä reagoimaan ketterästi muuttuviin tarpeisiin ja kohdattava asiakkaat oikea-aikaisesti oikeissa kanavissa, oikeilla sisällöillä.
Voidaankin sanoa, että tuoteviestinnän avulla haluamme luoda entistä vaikuttavampia monikanavaisia tuotekokemuksia kaikissa kohtaamispisteissä.
Miten näitä vaikuttavia monikanavaisia tuotekokemuksia sitten luodaan? Tässä viisi vinkkiä:

1. Tuotetiedonhallinnan keskittäminen

Data-konsulttien lempisanonta ”roskaa sisään – roskaa ulos” pitää paikkaansa myös tuotesisältöjen suhteen. Hyvät tuoteviestintäkokemukset perustuvat laadukkaaseen sisältöön. Kun julkaisukanavia on useita, on kanavakohtainen sisällönhallinta mahdotonta toteuttaa laadukkaasti. Monissa kanavissa törmäämme roskaan tai vähintäänkin epätarkkaan tai vanhentuneeseen tuotetietoon.
Kun tuotetiedonhallinta keskitetään yhteen paikkaan, josta sisällöt tuotetaan kaikkiin julkaisukanaviin, helpottuu sisällönhallinta merkittävästi. Toki edelleen on tärkeää, että keskitettyyn tuotetiedonhallintaan syötetään vain laadukkaita sisältöjä, mutta kerran tehty hyvä työ on saman tien käytettävissä kaikissa julkaisukanavissa unohtamatta tulevaisuuden kanavia, joita varten sisällöt ovat jo ”pankissa”.

2. Tietojen omistajuudesta sopiminen

On tärkeää, että yrityksellä on yhtenäinen tapa hallita liiketoiminnassa tarvittavia tuotesisältöjä. Kaikkien on voitava luottaa käytettävissä olevan tiedon laatuun ja ajantasaisuuteen. Tietojen omistus ja vastuu niiden ylläpidosta on hyvä määritellä selkeästi. Kuka vastaa teknisestä tuotetiedosta, kuka kuvista, kuka tuotekuvausteksteistä ja kuka hinnoista? Yleensä omistajat ovat melko itsestäänselviä, mutta jos omistajuutta ei olla yhteisesti sovittu, on vaikea luottaa siihen, että kaikista tietotyypeistä ja niiden päivityksestä on huolehdittu. Määrittelemällä omistajuudet riski ”roskan” päätymisestä johonkin julkaisukanavaan saadaan minimoitua.

3. Järjestelmien liittäminen toisiinsa

Markkinointi ja viestintä on kiehtovaa ja täynnä uusia mahdollisuuksia. Joka päivä törmäämme uusiin näppäriin, monesti lähes ilmaisiin työkaluihin, joiden avulla voimme tavoittaa potentiaaliset asiakkaamme tuoteviesteillämme entistä tehokkaammin. Markkinointijärjestelmien määrän on sanottu kaksikymmentäkertaistuneen viimeisen kuuden vuoden aikana.
Järjestelmien vajaakäyttö on kuitenkin yleinen haaste yrityksissä. Tämä on ymmärrettävää, jos järjestelmät ovat irrallisia ja sisällön tuottaminen jokaiseen on toteutettava erikseen. Kannattaakin miettiä markkinointijärjestelmien arkkitehtuuria kokonaisuutena. Miten järjestelmät saadaan hyödyntämään yhteisiä datalähteitä ja miten yhdessä paikassa rikastettua tuotetietoa saadaan käytettyä kaikissa kanavissa.

4. Julkaisuautomaation työkalujen hyödyntäminen

Markkinoinnin automaatio on kaikille tuttu käsite, mutta julkaisuautomaatiosta puhutaan vähemmän. Periaatteessa sekin on markkinoinnin ja viestinnän automaatiota. Julkaisuautomaation avulla voidaan synkronoida tietoja yhdestä keskitetystä järjestelmästä kaikkiin sähköisiin julkaisukanaviin.
Julkaisuautomaatioon liittyvät myös myynnin työkalut, joilla luodaan kaikki tarvittavat myyntimateriaalit tarjouksista, asiakaskohtaisiin hinnastoihin ja myymälämateriaaleihin. Vastaavasti markkinoinnin työkaluilla voidaan automaattitaittaa tuotekortteja, data sheet:ejä ja jopa tuhansia tuotteita sisältäviä katalogeja. Myös näiden taustalla hyödynnetään keskitettyä tuotetiedonhallintaa.

5. Osallistaminen ja mahdollistaminen

Elämme työntekijälähettilyyden nousuaikaa. Työntekijöitä, kumppaneita ja jopa asiakkaita hyödynnetään yhä voimakkaammin brändinrakennuksessa ja viestinnässä. Tämä edellyttää helppoutta onnistuakseen. Hyvistä tuotteista kerrotaan mielellään, kunhan siihen tarvittavat sisällöt ja kanavat ovat vaivattomasti käytettävissä.
Kaikkia tuotesisältöjä kieliversioineen voidaan hallita keskitetysti ja tarjota sidosryhmien käyttöön esimerkiksi sosiaalisessa mediassa jaettavaksi.

Tämän päivän tuoteviestintä ja sen avulla entistä vaikuttavampien tuotekokemusten luominen on teknologiaa hyödyntämällä entistä helpompaa. Onnistumisen avain piileekin siinä, miten teknologiaa käytetään. Hyväkään järjestelmä ei auta, jos sitä ei osata käyttää yrityksen tarpeiden mukaisesti. Tässä kannattaakin kääntyä asiantuntijoiden puoleen. Pyörää ei kannata keksiä uudestaan ja hyväksi havaittuja käytäntöjä kannattaa hyödyntää.