monikanavaisuus Archives

Artikkelit

Näin tehdään menestyksellistä kansainvälistä tuoteviestintää

30.1.2018/in Ajankohtaista/by Canter

Laaja joukko markkinoinnin ammattilaisia kokoontui kuulemaan tämän vuoden tuoteviestinnän trendeistä Kansainvälisen tuoteviestinnän tapahtumaan tänä aamuna hotelli Clarioniin Helsingin Jätkäsaareen. Tapahtumassa yleisöä haastoivat tuoreilla näkemyksillä Sales Communicationsin perustaja Jani Aaltonen, Canterin toimitusjohtaja Patrik Palatz ja AAC Globalin markkinointi- ja kehityspäällikkö Stuart Reynish. Uusien ideoiden rinnalla sateista tammikuun tiistaiaamua piristivät tapahtuman rento ja välitön tunnelma.

Tässä muutamia poimintoja tapahtuman pääteemoista:

Mitkä markkinoinnin trendit tulevat vaikuttamaan eniten tuoteviestintään 2018.
Mitä kanavia käytetään ja miten niissä julkaistavia sisältöjä hallitaan tehokkaasti.
Miten automatisaatio tehostaa monikielisten tuotesisältöjen hallintaa.
Miten sisällöt optimoidaan SEO-löydettävyyden ja konversion kannalta.

Rumpuja soittavana insinöörinä tituleerattu Palatz kertoi, että nykypäivän tuoteviestinnän haasteisiin, joita ovat esimerkiksi jakelukanavien, kieliversioiden ja asiakaskohtaamispisteiden suuri ja jatkuvasti lisääntyvä määrä, vastataan tuoteviestinnän keskittämisellä ja automatisaatiolla. Tuoteviestinnän automatisointi ja keskittäminen on mahdollista tuotetiedonhallinnan järjestelmää käyttämällä.

Inbound markkinnoinnin uranuurtaja Aaltosen mukaan myynnissä ja markkinoinnissa tärkeintä on vastata ja keskittyä asiakkaiden kysymyksiin ja tarpeisiin. Uusi-Seelantilainen Reynish kertoi vastaavasti, että yrityksen markkinointiviestintä on tärkeää lokalisoida optimaalisten markkinointitulosten saavuttamiseksi eri markkina-alueilla.

Ihmisille jäi tilaisuudesta iloinen ja mukava fiilis ja monet saivat varmasti poimittua loistavia tuoteviestinnän vinkkejä taskuunsa päivän esiintyjiltä. Ei yhtään hassumpi tapa aloittaa tiistai aamu!

Viisi vinkkiä tuoteviestintään

22.11.2017/in Blogi/by Canter

Tuoteviestintä on murroksessa. Ostokäyttäytymisen muutoksen ja räjähdysmäisesti kasvavan kanavakirjon ansiosta tuoteviestinnällä on aiempaan verrattuna monipuolisempi rooli: tuoteviestintä on aina ajantasaista ja kuhunkin käyttötilanteeseen sopivaa asiakaspalvelua. Tämän toteuttamiseen tämän päivän tuotetiedonhallinta ja julkaisuautomaatio tarjoavat paljon työkaluja mistä tuotepäälliköt ja markkinointiosasto pystyivät aiemmin vain haaveilemaan.

Viimeisen muutaman vuoden ajan markkinat ovat muuttuneet selkeästi ostajasuuntautuneimmiksi. Voidaan sanoa, että kaupankäynnissä valta on siirtynyt asiakkaalle. Tämä pätee niin kuluttaja- kuin yrityskaupassakin. Asiakkaat ostavat mitä, missä ja milloin haluavat. Tämä jättää myyjän tehtäväksi tarjota sitä mitä asiakas tarvitsee, siellä ja silloin, kun sitä tarvitaan.
Palvellakseen asiakkaitaan yritysten on kuunneltava ostajien toiveita ja tunnistettava ajoissa markkinoiden hiljaisia signaaleja. Jotta pärjää kilpailussa, on kyettävä reagoimaan ketterästi muuttuviin tarpeisiin ja kohdattava asiakkaat oikea-aikaisesti oikeissa kanavissa, oikeilla sisällöillä.
Voidaankin sanoa, että tuoteviestinnän avulla haluamme luoda entistä vaikuttavampia monikanavaisia tuotekokemuksia kaikissa kohtaamispisteissä.
Miten näitä vaikuttavia monikanavaisia tuotekokemuksia sitten luodaan? Tässä viisi vinkkiä:

1. Tuotetiedonhallinnan keskittäminen

Data-konsulttien lempisanonta ”roskaa sisään – roskaa ulos” pitää paikkaansa myös tuotesisältöjen suhteen. Hyvät tuoteviestintäkokemukset perustuvat laadukkaaseen sisältöön. Kun julkaisukanavia on useita, on kanavakohtainen sisällönhallinta mahdotonta toteuttaa laadukkaasti. Monissa kanavissa törmäämme roskaan tai vähintäänkin epätarkkaan tai vanhentuneeseen tuotetietoon.
Kun tuotetiedonhallinta keskitetään yhteen paikkaan, josta sisällöt tuotetaan kaikkiin julkaisukanaviin, helpottuu sisällönhallinta merkittävästi. Toki edelleen on tärkeää, että keskitettyyn tuotetiedonhallintaan syötetään vain laadukkaita sisältöjä, mutta kerran tehty hyvä työ on saman tien käytettävissä kaikissa julkaisukanavissa unohtamatta tulevaisuuden kanavia, joita varten sisällöt ovat jo ”pankissa”.

2. Tietojen omistajuudesta sopiminen

On tärkeää, että yrityksellä on yhtenäinen tapa hallita liiketoiminnassa tarvittavia tuotesisältöjä. Kaikkien on voitava luottaa käytettävissä olevan tiedon laatuun ja ajantasaisuuteen. Tietojen omistus ja vastuu niiden ylläpidosta on hyvä määritellä selkeästi. Kuka vastaa teknisestä tuotetiedosta, kuka kuvista, kuka tuotekuvausteksteistä ja kuka hinnoista? Yleensä omistajat ovat melko itsestäänselviä, mutta jos omistajuutta ei olla yhteisesti sovittu, on vaikea luottaa siihen, että kaikista tietotyypeistä ja niiden päivityksestä on huolehdittu. Määrittelemällä omistajuudet riski ”roskan” päätymisestä johonkin julkaisukanavaan saadaan minimoitua.

3. Järjestelmien liittäminen toisiinsa

Markkinointi ja viestintä on kiehtovaa ja täynnä uusia mahdollisuuksia. Joka päivä törmäämme uusiin näppäriin, monesti lähes ilmaisiin työkaluihin, joiden avulla voimme tavoittaa potentiaaliset asiakkaamme tuoteviesteillämme entistä tehokkaammin. Markkinointijärjestelmien määrän on sanottu kaksikymmentäkertaistuneen viimeisen kuuden vuoden aikana.
Järjestelmien vajaakäyttö on kuitenkin yleinen haaste yrityksissä. Tämä on ymmärrettävää, jos järjestelmät ovat irrallisia ja sisällön tuottaminen jokaiseen on toteutettava erikseen. Kannattaakin miettiä markkinointijärjestelmien arkkitehtuuria kokonaisuutena. Miten järjestelmät saadaan hyödyntämään yhteisiä datalähteitä ja miten yhdessä paikassa rikastettua tuotetietoa saadaan käytettyä kaikissa kanavissa.

4. Julkaisuautomaation työkalujen hyödyntäminen

Markkinoinnin automaatio on kaikille tuttu käsite, mutta julkaisuautomaatiosta puhutaan vähemmän. Periaatteessa sekin on markkinoinnin ja viestinnän automaatiota. Julkaisuautomaation avulla voidaan synkronoida tietoja yhdestä keskitetystä järjestelmästä kaikkiin sähköisiin julkaisukanaviin.
Julkaisuautomaatioon liittyvät myös myynnin työkalut, joilla luodaan kaikki tarvittavat myyntimateriaalit tarjouksista, asiakaskohtaisiin hinnastoihin ja myymälämateriaaleihin. Vastaavasti markkinoinnin työkaluilla voidaan automaattitaittaa tuotekortteja, data sheet:ejä ja jopa tuhansia tuotteita sisältäviä katalogeja. Myös näiden taustalla hyödynnetään keskitettyä tuotetiedonhallintaa.

5. Osallistaminen ja mahdollistaminen

Elämme työntekijälähettilyyden nousuaikaa. Työntekijöitä, kumppaneita ja jopa asiakkaita hyödynnetään yhä voimakkaammin brändinrakennuksessa ja viestinnässä. Tämä edellyttää helppoutta onnistuakseen. Hyvistä tuotteista kerrotaan mielellään, kunhan siihen tarvittavat sisällöt ja kanavat ovat vaivattomasti käytettävissä.
Kaikkia tuotesisältöjä kieliversioineen voidaan hallita keskitetysti ja tarjota sidosryhmien käyttöön esimerkiksi sosiaalisessa mediassa jaettavaksi.

Tämän päivän tuoteviestintä ja sen avulla entistä vaikuttavampien tuotekokemusten luominen on teknologiaa hyödyntämällä entistä helpompaa. Onnistumisen avain piileekin siinä, miten teknologiaa käytetään. Hyväkään järjestelmä ei auta, jos sitä ei osata käyttää yrityksen tarpeiden mukaisesti. Tässä kannattaakin kääntyä asiantuntijoiden puoleen. Pyörää ei kannata keksiä uudestaan ja hyväksi havaittuja käytäntöjä kannattaa hyödyntää.

PIM! Asiakastyytyväisyyttä ja voittoa

10.10.2017/in Blogi/by Canter

Törmäsin juuri Aku Ankan taskukirjan kanteen, jossa Aku tuijotti kanaa silmät ymmyrkäisinä. Kirjan nimi oli ”PIM! Hypnoosia, mentalisteja ja höpötietoa”. Niin paljon kun uskonkin meditaation voimaan ja jopa hypnoosiin, niin minulle PIM ei tarkoita sitä. Minulle PIM on kaiken tuon vastakohta: oikeaa tietoa siellä ja silloin kun sitä tarvitaan.

PIM on se puoli markkinoinnin automaatiosta, josta vähemmän puhutaan. Se on se, joka tuo Aberdeen Group:in tutkimusten mukaan 45% lisää asiakastyytyväisyyttä ja saman verran parannusta voittomarginaaliin. Eli kyllähän tuon pitäisi kaiken järjen mukaan yrityksiä kiinnostaa. Ja niin se kiinnostaakin. RNR Market Research:in mukaan tuotetiedonhallinnan markkinat tulevat kolminkertaistumaan seuraavan viiden vuoden aikana.

Mitä PIM sitten ihan oikeasti on? Se on työkaluja ja prosesseja, joilla hallitaan keskitetysti tuotteiden myyntiin ja markkinointiin liittyvää tuotetietoa. Se on siis eri asia kuin Product Data Management PDM tai Master Data Managent MDM, mutta kummankin näiden jatkumoa. Se on se vaihe tuotteisiin liittyvän tiedon käsittelystä, jolla varmistetaan hyvä näkyvyys kohdemarkkinalla ja ensiluokkainen ostokokemus.

Sen lisäksi, että PIM:in avulla asiakkaille kyetään tarjoamaan parempaa palvelua, myös työntekijäkokemus paranee. ATKearney:n tutkimuksen mukaan yrityksissä käytetään joka vuosi 25 minuuttia per myyntiyksikkö (SKU) tuotetiedon korjaamiseen ja harmonisointiin eri kanavissa. PIM:in avulla tämä tarve saadaan poistettua, kun tiedot tulevat kaikki yhdestä, keskitetystä lähteestä. Aika harva työntekijä voi sanoa nauttivansa saman asian korjaamisesta useaan eri kanavaan.

No mutta onko niitä kanavia niin monta? On niitä. Olen nähnyt kartan, johon niitä on merkitty 130 ja lisää tulee koko ajan. Mietipä missä kaikkialla teidän yrityksenne tuotetietoa voi olla: tuotekorteissa, sosiaalisessa mediassa, mainoksissa, nettisivuilla, keskustelufoorumeissa, asiakasarvosteluissa, käyttöohjeissa, ostojärjestelmissä, QR koodeissa, asiakaspalvelussa, hyllyetiketeissä, laskuissa, koulutusmateriaaleissa … Enkä edes maininnut verkkokauppaa.

PIM on kannattavaa ja jopa kivaa, kun vauhtiin pääsee. Ja on siinä ripaus taikaakin. Lanseeraat uuden tuotteen, syötät kaiken siihen liittyvän tiedon tuotetiedonhallinnan järjestelmään ja PIM! Tiedot näkyvät oikein ja yhdenmukaisina kaikissa kymmenissä kanavissa.

Lue lisää PIM -tuotetiedonhallinnasta täältä.

Muista nämä vinkit kuvien hallintaan

20.12.2016/in Blogi/by Janne Costiander

Toimiva kuvaprosessi on olennainen osa menestyksekästä tuotetiedonhallintaa. Hyvä kuvaprosessi ja optimaalinen master-formaatti mahdollistavat tehokkaan ylläpidon ja kuvien hyödyntämisen parhaalla mahdollisella tavalla.

Osana tuotetiedonhallintaa määrittelemme asiakkaidemme kanssa aina myös kuvaprosesseja sekä optimaalista master-formaattia. Valitettavasti monen yrityksen kuvaprosesseissa hyödynnetään edelleen vanhentunutta tietoa tai prosesseja, jotka on tarkoitettu aivan muuhun tarkoitukseen. Kun kuvia halutaan käyttää laadukkaasti monikanavaisesti, tulee asian kiinnittää erityistä huomiota.

Lähtöruudussa oleellisinta on tietysti tietää iso kuva ja kaikki kuvien käyttöyhteydet. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan lähtökohtaisesti tuhansien tai kymmenien tuhansien kuvien hallintaa, jolloin valintoja ohjaa mm. mahdollisimman suoraviivainen työnkulku ja korkea automaatioaste. Eli miten päästään hyvään peruslaatuun mahdollisimman (kustannus)tehokkaasti. Yhden suurimmista haasteista printin ja digin yhteiselle putkelle asettaa värinhallinta, mikä tekee valinnoista joskus vaikeita.

Sellaista yhtä määrittelyä ei ole, joka pätisi aina ja kaikille, mutta seuraavaksi muutama vinkki, joiden avulla pääsee ainakin alkuun.

1. Master-formaatti (valokuville)

JPG tai PSD. Minimaalisesti pakattu JPG toimii master-kuvana melkein kaikkiin tarpeisiin. Se tukee väriprofiileja sekä leikkauspolkuja. Mikäli tarvitset master-kuvissa seuraavia, kannattaa master-formaatiksi valita PSD (eli Photoshop).

Läpinäkyvyys
Originaalissa olevat Photoshop-ominaisuudet halutaan säilyttää, esim. Layerit.
Kannattaa käydä nämä huolella läpi, jotta kuvan käyttäminen kaikissa kanavissa toimii jouheasti
Esimerkkikuva Martelan kuvista.

Originaalikuvan pikselimitat 5760 x 3840. Originaalikuvassa on runsaasti valkoista taustaa. Tiedostokoot kun kuva tallennettuna eri formaateilla:

JPG-kuvissa Photoshop:n Quality-arvo suluissa.

Kuvaajasta nähdään, että esimerkiksi käyttämällä JPG:tä (quality 10) verrattuna alkuperäiseen TIF:iin, saadaan jopa 99% tilansäästö.

RGB-työnkulku mahdollistaa kuvien laadukkaan käytön eri kanavissa. Nykyisin käytännössä kaikki kuvat kuvataan digitaalisesti, jolloin originaalitiedosto on RGB-muodossa. RGB-työnkulussa kuva pidetään RGB-muodossa mahdollisimman pitkään. Painotöiden tapauksessa muunnos CMYK-muotoon, tehdään vasta painoon lähetettävään aineistoon suoraan painon haluamaan ICC-profiliin. Kaikki ylimääräiset profiilimuunnokset hävittävät kuvasta tietoa, eli sävyjä.

2. Väriavaruus ja -profiili (valokuville)

ICC-profiiliksi master-kuville kannattaa valita AdobeRGB tai sRGB. Yleensä makuasia, Adobe RGB:n toistoavaruus hieman sRGB:tä laajempi. Aiemmin selaimet tukivat vain sRGB-profiilia. Nykyään kaikki yleisimmät selaimet osaavat hyödyntää myös muita ICC-profiileja, jolloin värinhallinta toimii myös selaimessa. Tällöin saattaa kuitenkin olla paras, että profiili on kuvaan upotettuna, jolloin tiedostokoko hieman kasvaa.

3. Vektorikuvat ja grafiikka

Vektorikuvat kannattaa tallentaa AI- (Adobe Illustrator) tai EPS-formaatissa. RGB-ohje ei välttämättä päde vektorikuviin. Esim. logoissa käytetään monesti spottivärejä, jolloin originaalin väriprofiiliin ei haluta koskea.

RGB -> CMYK muunnoksessa mustan määrittely tuo haastetta. Siksi printtiin menevä grafiikka tuotetaan ja tallennetaan monesti suoraan CMYK-muotoon.

4. Mitat

Master-kuvan fyysinen koko eli mitat voidaan määrittää suurimman tiedossa olevan tarpeen mukaan. Toisaalta voidaan käyttää originaalia täydessä koossaan, mutta jos esim. tuotteita on satoja tuhansia ja tuotekuvia samoin, saattaa olla järkevämpää rajoittaa master-kuvan kokoa ja saada näin optimoitua niin levytilan käyttöä kuin kaistantarvetta tietoliikenteessä. Oikein valittu kuvaformaatti auttaa myös tiedostokokojen optimoinnissa.

5. Mahdollisimman yhdenmukainen massa

Jotta suurten kuvamäärien prosesseista saataisiin mahdollisimman suoraviivaisia, tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että eri lähteistä tulevat kuvat ovat teidän ohjeistuksen mukaisia ja mahdollisimman yhdenmukaisessa muodossa. Autammekin lähes aina asiakkaitamme viestimään toimittajilleen ja kumppaneilleen käytettävistä kuvaformaateista. Myös Photoshop-automatisointi voi auttaa ison massan harmonisoinnissa.

6. Hyödyntäminen kanavissa

Huomioi kaikki käytössä olevat kanavat ja miten kuvat saadaan mahdollisimman automaattisesti eri kanavien tarvitsemaan muotoon. Kun esim. PIM-järjestelmän automaatiolla luodaan kuvista eri kanavissa tarvittavat versiot, pitää niissä huomioida esim. thumbnail-kuvien koon optimointi (formaatti, profiilien siivous jne.). Mikäli verkko on ainoa kanava, on prosessi kokonaisuudessaan hieman helpompi toteuttaa. Toisaalta, jos kuvia jonain päivänä halutaankin käyttää printissä, saattaa pelkästään verkon tarpeiden mukaan rakennettu prosessi aiheuttaa suuria muutoksia.

Prosesseista

Kuvaprosessien määrittely kannattaa tehdä huolella. Tässäkin tapauksessa kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Alla esimerkki eräästä kuvaprosessista:

Autamme mielellämme myös kuva-asioissa. Kysy lisää, niin viilataan yhdessä teidänkin kuvaprosessi huippuunsa.

Lisää vinkkejä kuvien tuotantoon voit lukea täältä:

https://www.shopify.com/blog/75481285-6-steps-to-streamline-your-product-photography-workflow

Tag Archive for: monikanavaisuus