Artikkelit

Alakohtaisten tuotetietojen keskittäminen

ETIM ja muut alakohtaiset standardit

Yhtenäiset luokittelut tehostavat arvoketjua alusta loppuun

Tuoreen uutisen mukaan koko rakennusalaa edustavat LVI-Teknisen Kaupan liitto, Rakennustietosäätiö ja Sähköteknisen Kaupan Liitto ovat sopineet yhteistyöstä tuotetietojen tarjoamiseksi yhdestä yhteisestä kanavasta. Uudessa mallissa kaikilla rakennusalan toimijoilla on mahdollisuus saada kattavat, heidän tarpeitaan palvelevat tuotetiedot yhdenmukaisessa muodossa nopeasti, yksinkertaisesti ja kustannustehokkaasti yhdestä kanavasta.

Tämä uutinen on hyvä esimerkki yleisestä suuntauksesta, jossa alakohtaisia tuotetietoja keskitetään.

 

Miksi alakohtaisten tuotetietojen keskittäminen on tärkeää?

Yhtenäinen tapa luokitella tuotetietoja ja keskittää ne yhteen kanavaan tehostaa kaikkien alan arvoketjun toimijoiden tekemistä. Ilman yhtenäisiä käytäntöjä tuotetiedot liikkuvat arvoketjussa monissa eri muodoissa ja niiden hyödyntäminen eri toimijoiden järjestelmissä ja julkaisukanavissa vaatii manuaalista konvertointia sopivaan muotoon jokaisessa vaiheessa. Yhtenäisen toimintamallin avulla tiedot ovat suoraan hyödynnettävissä kaikkialla toimittajasta, kanavasta ja kielestä riippumatta. Jos järjestelmien rajapinnat ovat kunnossa, myös tuotetietoihin tehtävät läpi arvoketjun aina valmistajalta, maahantuojalle, suunnittelijalle ja loppukäyttäjälle saakka.

Toinen merkittävä etu luokittelusta on se, että tuotteen tietyn teknisen ominaisuuden löytäminen digitaalisesta ympäristöstä helpottuu. Esimerkiksi verkkopalveluiden fasetoidut (ominaisuustietoja hyödyntävät) haut luottavat vahvasti luokiteltuun ja eriteltyyn tuotetietoon. Tuotteet löytyvät teknisten ominaisuuksiensa ansiosta myös kansainvälisillä markkinoilla. Samalla tuotteita on myös helpompi vertailla keskenään.

Hyviä esimerkkejä tästä suuntauksesta ovat Sähkönumerot.fi-tuotetietopalvelu, joka sisältää 240.000 tuotteen tietoja sekä LVI-INFO – tuotetietorekisteri, josta löytyy noin 150 000 LVI-teknisen tuotteen tiedot.  Palveluiden tiedon oikeellisuuden ja ajantasaisuuden takaavat tiedon omistajat ja tuottajat eli valmistajat ja maahantuojat. Kaiken tämän mahdollistaa ETIM- eli European Technical Information Model –standardin käyttöönotto, joka asettaa teknisen tiedon yhteismitalliseen muotoon.

 

ETIM -standardin käyttö tukemassa liiketoimintaa

 

Adeona PIM -tuotetiedonhallinnan järjestelmä tukee alakohtaista luokittelua

Jo nyt Adeona PIM -tuotetiedonhallinnan järjestelmässä on mahdollista hyödyntää tehokkaasti ETIM -standardin mukaisesti luokiteltua tuotetietoa. Asiakkaat määrittelevät ETIM luokat, jotka heillä on käytössä, minkä pohjalta standardin mukaiset kentät muodostuvat Adeona PIM -tuotetiedonhallintaan. Adeona PIM -järjestelmästä tiedot puolestaan synkronoidaan tai julkaistaan kaikkiin tarvittaviin kanaviin.

Aivan yksiselitteistä ETIM -standardinkaan käyttöönotto ei ole. Tiedon tallennuksessa tulee ottaa huomioon lukuisia asioita liittyen mm. siihen missä tietoja käytetään ja minne niitä välitetään. Autamme asiakkaitamme mielellämme myös ETIM -standardiin liittyvien tietovirtojen suunnittelussa.

 

Meillä on jo lukuisia asiakkaita, jotka luokittelevat tietonsa ETIM -standardin mukaisesti. Tuotetiedot rikastetaan standardin mukaisessa muodossa Adeona PIM -järjestelmässä, minkä jälkeen ne ovat hyödynnettävissä kaikissa asiakkaan julkaisukanavissa sekä välitettävissä integraatioilla keskitettyihin tietopankkeihin tai esim. jälleenmyyjille.

– Janne Costiander, CTO Canter Oy

 

Jatkossa näitä luokituksia tullaan varmasti käyttämään myös muilla aloilla. Adeona PIM -järjestelmään on teknisen arkkitehtuurinsa takia helppo ottaa käyttöön myös muita alakohtaisia luokituksia.

CIO Vision

Vision of a CIO: Kill ’em all!

Kävin hiljattain mielenkiintoisen keskustelun erään keskisuuren kotimaisen yrityksen tietohallintojohtajan kanssa. Hän oli tullut taloon noin vuosi takaperin ja vaikutti siltä, että strategiatyö kokonaisarkkitehtuurin parissa oli saatu päätökseen ja että tiekartta järjestelmäarkkitehtuurin osalta alkoi olla aika selkeä. Kohtalaisen kokoista modernisointia, remppaa ja järjestelmäuudistusta tiedossa seuraavan kolmen vuoden sisään. Tai neljän vuoden,

koska ainahan nää suunnitelmat vähän venähtää.

Kaverin 2020 vuoden visio miellytti marinoidun PIM-konsultin korvaa. Vapaasti mukaillen tavoitteena on uudistettu, moderni arkkitehtuuri, jossa masterdata ja siihen liittyvät prosessit on laitettu kuntoon, tieto virtaa API-ajattelun mukaisesti ja asiakkaiden kanssa pystytään kommunikoimaan mahdollisimman hyvin tietovarantoja ja automaatiota hyödyntäen.

Sopivan mutkattoman jutustelun keskeltä yksi sutkautus jäi mieleen.

Mulla on tässä siis tavoitteena tappaa noin 16 järjestelmää, jonka jälkeen tilalla olisi enää 5 tai 6 järjestelmää. Eli Metallican hengessä Kill ’em All!

Innostusta ilmassa ja aivot kävivät kierroksella, aivan loistava meininki! Plussaa tietysti siitä, että saatiin nuoruusvuosien suosikkibändikin sotkettua samaan soppaan bisnesapplikaatioiden, rajapintojen ja datan kanssa. Tuli myös sellainen fiilis, että näiden kanssahan voisi olla kiva tehdä hommia tulevaisuudessa.

Tapaamisen jälkeen jäin kuitenkin pohtimaan tämän päivän tietohallinnon johtamisen haasteita. Tästä jos jostain aiheesta on toki kirjoiteltu pitkään ja paljon ja monista eri näkökulmista. Ja meillä Suomessa on kansainväliselläkin tasolla tunnistettua todella kovaa osaamista (josta Tietohallintomalli  yhtenä esimerkkinä).

Mutta nyt minulla jäi raksuttamaan nimenomaan tuosta Metallica-näkökulmasta.

Nuo CIO:n speksaamat jäljelle jäävät 5-6 järjestelmää ovat tietysti liiketoimintakriittisiä pääjärjestelmiä, jotka omistavat kullekin järjestelmälle ominaisen perustiedon. Tässä tapauksessa joukkoon kuuluu myös sähköisen kaupankäynnin alusta, jolla mm. pyöritetään tulevaisuudessa eri liiketoimintayksiköiden verkkokauppaa.

 

canter_sieniasateella_blogi

Tämä on perusta, jonka päällä bisnes ja ydinprosessit pyörivät. Masterdataa hallitaan ja hoivataan parhaiden käytäntöjen mukaan ja modernit rajapinnat tarjoilevat sen oikeisiin paikkoihin oikeaan aikaan. BI- ja analytiikkatyökalujen avulla tuotetaan arvokasta tietoa päätöksenteon tueksi, jotta toimintaa osataan kehittää oikeaan suuntaan ja voidaan johtaa tiedolla eikä mutulla.

Sitten on se kerros, joka on täynnä sovellusten ja työkalujen silppua ja jonka reunaviivat ovat ärsyttävän hyhmäiset.

Liiketoiminta haluaa kehittää asiakaskokemusta ja kommunikointia, verkkokauppaa ja myyjien työkalupakkia – markkinoinnin digihärpäkkeistä puhumattakaan. Kaikki tämä mahdollisimman ketterästi kiitos. Samanaikaisesti kulut pitää pysyä kurissa ja toiminnan tehostua.

Ihmiset yksiköstä ja toimenkuvasta riippumatta haluavat puolestaan käyttää työkaluja, jotka on nopea oppia ja joiden käyttäminen on helppoa ja tehokasta. Varsin luonnollista. Jos tämä ei toteudu, ongelmat tuppaavat viime kädessä kasautumaan data-kuvernöörien ja tietohallinnon pöydälle.

Miten tätä jatkuvasti kasvavaa ja uudelleen muotoutuvaa sovellusten, apuohjelmien ja pilvipalvelujen ryteikköä pitäisi hallita? Kenellä on vastuu mistäkin? Kuka edes tietää mitä kaikkia appseja meillä on käytössä mihinkin tarkoituksiin? Onko meille oikea malli “Master of Apps” vai “…And Apps for All”? Mitä tietoa missäkin käytetään? Syntyykö jossain bisnesvinkkelistä arvokasta tietoa, joka pitäisi kytkeä johonkin prosessiin tai analytiikan piiriin? Ja niin edelleen…

Ei muuten käy kateeksi tämän päivän tietohallintojohtajia.

Eikä ihmetytä yhtään miksi maailmalla keksitään kilpaa uusia titteleitä ja rooleja johtamaan näitä alueita, koska yhden miehen/naisen show ei ole riittänyt enää pitkään aikaan.

Kiinnostaisi kuulla elävän elämän esimerkkejä mitä tapoja teillä on käytössä sovellusten ja tietovirtojen kuvaamiseen. Onko olemassa tai tullut vastaan jotain hyviä valmiita malleja vai oletteko kehitelleet tai piirtäneet sellaiset itse omiin tarpeisiinne? Laita kommenttia tai heitä viestillä privaatisti. Vaihdan mielelläni ajatuksia aiheesta.

Meinasin seuraavalla kerralla avautua ja avata hieman miten olen itse tavannut jäsentää tämän päivän vaatimuksiin vastaavan informaatioarkkitehtuurin viitekehyksen tuotetiedonhallinnan ja digikehittämisen näkökulmasta. En suosittele kuitenkaan pidättämään hengitystä sitä odotellessa, koska inboxiini kilahti tätä kirjoittaessa ehdotus otsikolla “Sieniretki Nuuksion metsissä”. Hyvää syksyä!

 

Canter mukana Verkkokauppa 2013 -tapahtumassa 29.10.2013

Canter on mukana Talentum Eventsin järjestämässä Verkkokauppa 2013 -tapahtumassa tiistaina 29.10.2013 Helsingin Pörssitalolla. Tapahtumassa käsitellään mm. inspiroivan ja yhteisöllisen verkkokaupan ominaisuuksia ja verkkomaksamisen turvallisuutta ja sujuvuutta sekä tiedonhallintaa.

Lisää tietoa tapahtumasta oheisesta linkistä.

www.talentumevents.fi/tapahtumat/leadingevents/verkkokauppa+2013/a2188229

Tervetuloa!