Artikkelit

Tuotteiden tekninen valokuvaus

Valokuva edustaa tuotetietojen yhtä tärkeintä osaa. Hyvin toteutettuna se kertoo tuotteesta valtavasti ja luo sille ostamisen kannalta tärkeän psykologisen mielikuvan ja kuvat voivat toimia jopa verkkomyynnin onnistumisen määrittäjänä. Näistä syistä useimmat tuotteita valmistavat yritykset panostavatkin merkittävästi tuotteiden valokuvaukseen ja jakeluun liittyviin toimintoihin.

Tästä huolimatta tänäkin päivänä on olemassa paljon toimialoja, joilla tuotekuvien tuotanto ei ole itsestäänselvyys, jolloin näiden tuotanto voi jäädä jälleenmyyjien harteille. Jossain tapauksissa tuotteita voi tulla monesta eri suunnasta, jolloin niiden keskinäinen tyyli voi olla hajanainen, joka johtaa helposti huonoon yleiskuvaan. Useissa tapauksissa ammattikuvaajan palkkaus voi olla perusteltua laadukkaan lopputuloksen saavuttamiseksi, mutta monesti myös itse otetut kuvat voivat riittää varsinkin pienempimuotoisessa kuvaustarpeessa.

Pyrin tässä artikkelissa käymään läpi keinoja, joilla tuotteiden systemaattinen valokuvaus voidaan hoitaa mahdollisimman korkealaatuisesti ja kustannustehokkaasti ilman erityistä asiantuntemusta aiheeseen.  Artikkeli ei pyri ottamaan kantaa luovempiin tapoihin tuottaa ns. ”fiiliskuvia”, vaan prosesseihin ja tekniikoihin, jotka ovat tärkeitä laadukkaiden ja mahdollisimman monikäyttöisten tuotekuvien systemaattisessa tuotannossa esim. verkkopalveluihin ja esitteisiin. Artikkeli on suunnattu henkilöille, jotka tuntevat perusteita valokuvauksesta ja/tai visuaalisesta suunnittelusta, tai toisaalta ammattivalokuvaajille, jotka eivät ole perehtyneet systemaattisempaan ja tehokkaaseen tuotekuvien tuotantoon.

Blogi on osa tuotekuvien tuotantoa koskevasta blogikokonaisuudesta, jonka seuraavassa vaiheessa käsittelemme kuvien jälkikäsittelyprosessia.

Kameran valinta ja valmistelu

Tuotteiden valokuvaus - kameran valinta

Valokuvien ottaminen on nykyään äärimmäisen helppoa, koska käytännössä jokainen älypuhelin sisältää kameran. Usein kännykkäkameroiden resoluutio on hyvin korkea ja joskus linssiteknologiakin riittää kohtalaiseen kuvalaatuun. En kuitenkaan suosittele yleiseen jakeluun suunniteltujen tuotekuvien ottamista kännykällä. Tärkein peruste tähän piilee siinä mihin kännykkäkameroiden käyttö on suunniteltu: ottamaan kuvia välittömästi, automaattisesti ja mahdollisimman pienellä teknologisella käyttökynnyksellä. Vaikka tällainen toimintalogiikka mahdollistaa nopeidenkin tilanteiden ikuistamisen kuvaan, niin se edellyttää automaattiasetuksien (mm. valkotasapaino, optiikka, kennon ISO-arvo, jne.) käyttöä, jotka taas haittaavat merkittävästi yhtenäisten kuvien jälkikäsittelyvaihetta.

Suosittelen siis valitsemaan kuvaukseen jonkinlaisen järjestelmäkameran, johon kuvausasetuksia voi lukita manuaalisesti. Kameran ei tarvitse olla kallis tai välttämättä uusinta mallia, kunhan sillä saa säädettyä tärkeät perusasetukset, joista kerron seuraavassa kappaleessa. Kameran objektiiviksi kelpaa useimmiten kameran mukana tullut vakio-objektiivi, kiinteä normaaliobjektiivi tai lähikuviin (pienille kohteille) laajakulmaobjektiivi. Myös jalusta (kolmijalka) on hyvin tärkeä osa systemaattista tuotevalokuvausta.

Studion valmistelu

Tuotteiden valokuvaus - studion valmistelu

Vaikka yrityksestä ei löytyisikään varsinaista studiotilaa, on studion kaltaiset olosuhteet mahdollista rakentaa usein myös itse, kunhan pystyy huomioimaan kuvauksen kannalta tärkeät tekijät. Kun tuotekuvia haluaa tuottaa massana, on tilan olosuhteet hyvä pyrkiä pitämään mahdollisimman vakaina. Käytännössä tarkoitukseen sopii parhaiten tila, joka ei altistu luonnonvalolle, eli on käytännössä ikkunaton ja jonka valaistus voidaan hallita täysin. Tilan valaistukseen kannattaa käyttää mahd. saman ”värisiä” valoja, eli ei hehkulamppuja, led-valoja ja salamaa sekoittaen.

Tuotteiden kokoerot asettavat luonnollisesti tiettyjä rajoitteita kuvaustilan ja valojen kannalta. Mikäli tuotteiden fyysinen koko vaihtelee runsaasti, on yleensä järkevintä jaotella kuvattavat kohteet karkeisiin ryhmiin ja luoda kullekin ryhmälle oma kuvausympäristö. Usein kun ympäristö on saatu luotua ja tuotteita aletaan viemään yksi kerrallaan kuvattavaksi, on mahdollista, että joku valo, kameran jalusta, pöytä tai muu kohde voi liikahtaa vahingossa, jolloin kuvausprosessin voi pahimmillaan joutua aloittamaan alusta. Tätä varten voi herkästi liikkuviin osiin liimata merkkiteipit, joilla tukikaluston ja erilaisten vipujen ja rullien paikat voi tarvittaessa palauttaa (lähes) alkuperäiseen tilaan. Tästä huolimatta, jos kuvausta ei saa hoidettua kerralla kuntoon, niin ”studio” kannattaa pitää ulkopuolisilta suljettuna koko kuvausprosessin ajan, ettei joku (ml. siivoojat, yms.) siirtäisi laitteistoa ja sotkisi vahingossa huolella valmisteltua kuvausympäristöä.

Tuotteiden sommittelua ja valoja (ml. salamaa) mietittäessä on tärkeä pohtia, miten tuote saadaan esitettyä katsojalle mahdollisimman luonnollisesti ja kolmiulotteisesti. Käytännössä tämä hoituu valokuvassa valojen ja varjojen yhteispelillä, eli että kohdetta valaistaan jostain tietystä suunnasta tarkoituksella niin, että toinen puoli luo (hallitun) varjon kohteen pintaan. Samaan aikaan kannattaa kuitenkin yrittää välttää luomasta kohteesta (ainakaan teräviä) varjoja kuvattavan alueen ympäristöön (esim. pöydän pintaan), koska tämä vaikeuttaa syväystä ja häiritsee syväämättömissä kuvissa kohteen erottamista taustasta. Kaikki kohteet tulisi asetella samaan paikkaan ja kuvata mahd. samanlaisesta kulmasta, jotta kuvista saisi tarpeen vaatiessa helposti standardikuvia, joissa kokoerot näkyvät selvästi.

Kameran kuvausasetukset

Tuotteiden valokuvaus - kameran asetukset

Jälkikäsittelyprosessi helpottuu merkittävästi, kun kuvausympäristö ja kameran asetukset saadaan standardisoitua. Nämä kaikki tulisi määrittää etukäteen tekemällä testikuvauksia esim. eri värisistä (mielellään tummista ja vaaleista), eri värisistä ja erilaisella pinnoituksella (kiiltävä / matta) varustetuista kohteista. Riippuen kameran mahdollisuuksista täydellisen ja kaikkiin sopivan mallin löytyminen voi olla vaikeaa tai mahdotonta mutta kuvausolosuhteiden haasteita voi vielä korjata jälkikäsittelyvaiheessa.

Alta löydät tärkeimmät kameran asetukset, joilla kuvaus saadaan vakioitua:

  • Valkotasapaino (white balance): Määrittää kohteen valaistuksen värin ja yrittää tasapainottaa sävyt luonnollisiksi. Manuaalisessa kuvauksessa valkotasapaino kuvataan värilämpötilan muodossa Kelvin-asteina, jossa pienemmät lukuarvot viittaavat lämpimään ja suuremmat kylmään värisävyyn. Mikäli kohde on valaistu hehkulampuilla, valojen sävy on usein lämmin, kun taas useimmissa ledeissä ja halogeenilampuissa sävy on kylmempi. Aseta kameralle kiinteä valkotasapaino kameran automatiikan avulla tai selaamalla sopiva arvo. Mikäli arvo ei osu täydellisesti kohdalleen, niin tämä asetus on helppo korjata myöhemmin jälkikäsittelyvaiheessa kaikille kuville, kunhan arvo pysyy samana. Automaattinen valkotasapaino voi aiheuttaa kuvakohtaista värivääristymää eri värisille kohteille, kun kameran automatiikka koittaa kompensoida kohteesta heijastuvaa valoa.
  • ISO-arvo: Määrittää kameran kennon valoherkkyyden. Suurilla lukuarvoilla voi kompensoida vähäistä valoa mutta varsinkin vanhemmissa kameroissa saattaa kuvaan ilmestyä laatua heikentävää kohinaa (noise). Yleisesti tuotekuvauksessa onkin järkevämpää käyttää suhteellisen pientä ISO-arvoa ja suurempaa aukkoa ja/tai pidempää suljinaikaa.
  • Aukko (aperture): Objektiivin määrittämä aukko määrittää nimensä mukaisesti aukkoa, jonka läpi valo kulkee kameraan. Aukon koko vaikuttaa kuitenkin syväterävyysalueeseen, jolla on tärkeä merkitys tuotekuvauksessa. Useimmissa objektiiveissa pieni aukko (Huom! tämä tarkoitaa suurta F-lukua) tarkoittaa, että koko valokuvan sisältö pysyy terävänä, kun taas suurella aukolla (eli pienellä F-luvulla) terävä alue voidaan rajata vain itse kohteeseen. Tavanomaisissa tuotekuvissa koko kuvattava kohde halutaan pitää mahdollisimman yksityiskohtaisena ja terävänä, jolloin pienempi aukko palvelee paremmin. Yksityiskohtia kuvattaessa taitava valokuvaaja voi kuitenkin rajata terävän alueen koskemaan vain haluttua aluetta tai ottaa tuotekuvia, jossa kohde on terävä ja tausta sumea.
  • Suljinaika (shutter speed): Viimeinen valaistukseen vaikuttava perusparametri määrittää yksinkertaisesti, kuinka kauan valoa saa kulkea aukon läpi. Suljinaika vaikuttaa yleisesti valokuvauksessa mm. siihen, että kohde pysyy terävänä mm. liikkeessä, jolloin liian pitkä valotus voi pilata valokuvan kohteen sumentuessa. Studiovalokuvauksessa ja erityisesti tuotteita kuvattaessa kohde pysyy lähtökohtaisesti paikallaan, joten suljinajalla ei ole niin suurta väliä muuten kuin kompensoimaan mahdollisimman neutraalin valaistuksen, kun ISO-arvo ja aukko ovat valittu.
  • Tallennusformaatti: Useimmissa järjestelmäkameroissa on vaihtoehto tallentaa kuva joko merkkikohtaisesti vaihtelevassa RAW-, eli raakakuvaformaatissa ja/tai JPEG-muodossa. Näistä kahdesta on lähes poikkeuksetta järkevämpää valita raakakuva, koska se sisältää aina enemmän informaatiota ja tarjoaa laajemmat (sekä häviöttömät) muokkausmahdollisuudet kuvien jälkikäsittelyvaiheessa.

Yhteenveto

Tuotteiden systemaattinen valokuvaus on monen tekijän summa, joka on mahdollista toteuttaa ilman valokuvauksen tai jälkikäsittelyn erityisasiantuntemusta sekä kohtuullisilla kustannuksilla. Onnistuneen massavalokuvauksen ytimessä on hyvin suunniteltu prosessi niin kuvauksen kuin jälkikäsittelyn saralla. Jälkikäsittelystä on tulossa uusi blogi lähiaikoina.

Jos tuotteiden massavalokuvaus kiinnostaa tai haluat lisätietoja jostain yksityiskohdista, niin otathan yhteyttä ja voimme tarjota mielellämme apua tuoterepertuaarisi valokuvauksen suunnittelussa!

Lisää luettavaa

Kuvien julkaisu nettisivuilla

Tämä artikkeli tarkastelee kuvaformaattien valintaa verkkopalvelujen näkökulmasta. Sopivimpien kuvaformaattien valintaan ns. master-kuvien tallennukseen PIM-järjestelmään vaikuttaa useita asioita, esimerkiksi kuvien lähteestä käytettäviin kanaviin ja niiden erityisvaatimuksiin. Näissä me Canterilla luonnollisesti mielellämme autamme.

Verkkosivustot ja muut web-teknologioihin perustuvat palvelut ovat kehittyneet valtavasti viime vuosikymmeninä. Yksi syy tähän on ollut sisällönhallintajärjestelmien kehitys, joka on mahdollistanut entistä tehokkaamman tavan hyödyntää automaatiota sivustojen tuotannossa. Verkkoyhteydet ovat nopeutuneet niin mobiili-, kuin fyysisten verkkojen puolella, joka on osittain mahdollistanut raskaampien sivustojen suunnittelun (Bermes 2015). Samaan aikaan vaatimukset ovat kiristyneet erityisesti sivustojen hakukonelöydettävyyden saralla. Yksi suuri muutos sivustojen hakukonealgoritmeihin on tullut sivuston nopeudesta, joka on kääntynyt vahvasti mobiilipainotteiseksi (Doantam, 2016). Vaikka mobiiliyhteydet ovat Suomessa globaalillakin tasolla huippuluokkaa, on Googlen mobiililaitteiden nopeudeksi määritelty melko hidas verkkoyhteys (Google PageSpeed n.d.), joka pakottaa suunnittelemaan sivustojen toimivuutta hakukonelöydettävyyden takia. Tämä painostaa suunnittelemaan sivuston entistä kevyemmäksi ja helpoksi ladata.

Yksi suurimmista sivustojen nopeuteen vaikuttavista tekijöistä on sivustolla käytettävien kuvien koko. Kuvat ovat (videon ohella) yksi suurimmista sivuston latausaikaa hidastavista tekijöistä. (Bermes 2015) Samaan aikaan kuvilla voi kuitenkin vaikuttaa merkittävästi ja työmäärältään kohtuullisella vaivalla sivuston latausnopeuteen ja toimivuuteen. Kuvissa haasteeksi muodostuu osittain kahden vastakkaisen tekijän tasapaino: kuvan visuaalinen laatu vastaan kuvan tiedostokoko . Käytännössä mitä laadukkaampi kuva, sitä suurempi tiedostokoko mutta oikeilla kuvavalinnoilla ja pakkausmenetelmillä tähän voi vaikuttaa merkittävästi.


Hyvät kuvaformaatit nettisivuille

JPEG-kuvat

JPEG: Suurin osa nykyisten verkkosivustojen bittikarttakuvista ovat JPEG-muotoisia, koska JPEG on ylivoimainen formaatti kooltaan suurten ja paljon kuvadataa sisältävien kuvien tallennuksessa.

JPEG-kuvien tallennuksessa käytettävällä laatuparametrilla saa kuvakokoa pienennettyä merkittävästi sillä hinnalla, että visuaalisella puolella kuvaan saattaa alkaa ilmestyä pakkausartefakteja. Näiden havaittavuus on vaikeaa korkeammilla pakkausasteilla (>60 % pakkauslaatu), joten visuaalisesti kuva ei tyypillisesti heikkene näissä pakkauslaaduissa.

Formaatin heikkouksia ovat läpinäkyvyyden puute, kuvan laadun heikkeneminen joka pakkauskerralla sekä varsinkin perinteisessä JPEG-formaatissa jossain määrin tehoton pakkausmetodi. JPEG-formaatista on ilmestynyt viime vuosina uuden sukupolven versioita JPEG2000 ja Progressive JPEG, jotka ovat entistä tehokkaampia pakkaamaan kuvien kokoa. Näiden haasteina ovat kuitenkin rajattu selaintuki, joka saattaa estää kuvien näkymisen vanhemmilla selaimilla.

Tuotetiedon hallinta

PNG-kuvat

PNG-formaatti on toinen yleinen bittikarttaformaatti , joka on erityisen tehokas kaavioita ja yksinkertaista kuvadataa tai läpinäkyvyyttä tarvitsevilla kuvilla.

PNG tukee läpinäkyvyyttä ja siitä on olemassa 2 eri versiota: PNG-8 ja PNG-24 . PNG-8 tarjoaa pienemmän pakkauskoon kuin PNG-24 mutta siinä on kaksi merkittävää rajoitusta: Värien maksimimäärä on 256 kpl ja pikselien läpinäkyvyys on binääristä, eli pikseli on joko täysin läpinäkyvä tai läpinäkymätön. Reunapikselit joudutaan tällöin tuottamaan ns. ”matte-värillä”, joka edustaa taustaa, jonka päälle kuva laitetaan. Hyvin optimoituna PNG-8 -kuva voi olla kooltaan vain muutamia kilobittejä.

PNG-24 tarjoaa maksimaalisen laadun mahdollistamalla täyden tuen osittain läpinäkyville pikseleille mutta se on huomattavasti PNG-8:n tiedostokokoa suurempi.

PNG-esimerkkikuva

GIF-kuvat

GIF on viimeinen tässä artikkelissa käsiteltävä bittikarttagrafiikkaa ja PNG-8 mukaisesti läpinäkyvyyttä tukeva tiedostomuoto, jonka erikoisuus on animaatiotuki.

GIF on vähentynyt merkittävästi videoiden yleistyttyä useista syistä. Jos GIF-kuva sisältää paljon yksittäisiä frameja, on tyypillistä, että maksimissaan 256 väriä sisältävä valikoima ei riitä kaikkien yksittäisten kuvien kunnolliselle esitykselle. Tämän ohella paljon dataa sisältävät GIF-kuvat tuppaavat kasvamaan tiedostokoon puolesta suuriksi, mutta toisin kuin modernit suoratoistoa tarjoavat videopalvelut, GIF-animaatio ei sisällä puskurointia (buffering), jolla animaation voisi avata jo osittain ennen latauksen päättymistä. Kun kokonaisuuteen lisää vielä täyden äänituen puuttumisen, on GIF käytössä enää lähinnä hyvin yksinkertaisissa muutaman framen animaatioissa.

Canter Avainlippu

SVG-kuvat

SVG-formaatti on toistaiseksi ainoa web-sivustoilla tuettu vektorimuotoinen kuvaformaatti.

SVG on tiedostokoon suhteen erittäin kevyt ja piirtyy aina täydellisessä tarkkuudessa mistä on suurta etua vaih-televien piirtotarkkuuksien mobiilinäytöissä (Bermes 2015). SVG tukee vain puhtaasti vektorimuotoista dataa (eli ei esim. upotettuja pikseliosuuksia), joten SVG edellyttää pääsyä kuvan vektorimuotoiseen dataan ja vektorigrafiikkaa käsittelevään ohjelmistoon, joita ei ole aina tarjolla. Tällöin värioptimoitu PNG-8 voi olla hyvä vaihtoehto SVG:lle. Vaikka selaintuki on alkanutkin yleistymään merkittävästi, on SVG vielä osittain haastava web-kuvaformaatti esim. tietoturvan kannalta, jonka vuoksi esim. WordPress-tekniikka vaatii erillistä liitännäistä SVG-kuvien lisäykselle (Jackson 2019).

SVG on luonteeltaan perinteisistä kuvista niin poikkeava ja vielä toistaiseksi harvinainen, että siihen löytyy jo tällä hetkellä oma hakuparametrinsä Googlen kuvahaussa, joka voi tuoda uutta kilpailuetua kuvien löydettävyyteen hakukoneista perinteisiin kuvamedioihin verrattuna (Jackson 2019).


Kuvaformaattien tulevaisuus

WebP-formaatti on uusi Googlen kehittämä avoimeen lähdekoodiin pohjautuva formaatti, joka tukee kuvien pakkausta, läpinäkyvyyttä ja animaatioita, eli käytännössä kaikkien perinteisten kuvaformaattien parhaita puolia (Google Developers n.d.). WebP:n haasteena on ollut perinteisesti selaintuki, joka on ollut rajallinen uudempien JPEG-teknologioiden tavoin. WebP saattaa jossain vaiheessa kumota PNG:n ja GIF:n mutta JPEG on tuskin katoamassa mihinkään lähitulevaisuudessa sen laajan raakamateriaaliroolin vuoksi.

Yhteenveto

Optimaalisimman kuvaformaatin valinta web-sivustokäyttöön on väistämättä monen tekijän summa, johon vaikuttaa moni tekninen muuttuja. Lähtökohtaisesti kuvaprosessia kannattaa miettiä saatavilla oleva lähdemateriaalin, saavutettavan hyödyn sekä ajankäytön kannalta ja kokonaisuudessa vaikuttaa muutkin käytettävät kanavat.

Web-käyttöä varten, pienimmän mahdollisen tiedostokoon saavuttamiseksi, valokuvat on lähtökohtaisesti syytä tuottaa JPEG-muotoon. Tässä toki PIM-järjestelmän automaatio auttaa, joten kuvaoriginaali voi olla melkein missä muodossa tahansa ja silti verkkoon saadaan muodostettua automaattisesti hyvin optimoitu kevyt JPEG. Web-käyttöön kaikki yksinkertaiset grafiikat olisi hyvä olla vektorimuodossa, joka tarkoittaa verkossa parhaiten toimii SVG-formaattia. Toki vektorikuvien originaali on yleensä esimerkiksi AI tai EPS. Mikäli näitä ei ole tarjolla ja/tai vektorointi on saavutettua hyötyä työläämpää, niin PNG-8 tarjoaa yleensä JPEG-formaattia tehokkaamman pakkausvaihtoehdon yksinkertaisen grafiikan tallennukselle.


Lähteet

Bermes, Barbara 2015. Lean Websites. Fitzroy: Sitepoint. Luettavissa osoitteessa:
https://learning.oreilly.com/library/view/lean-websites/9781457192883/ (luettu 30.11.2019)

Phan Doantam 2016. Mobile-first Indexing. Google Webmaster Central Blog. Luettavissa osoittessa:
https://webmasters.googleblog.com/2016/11/mobile-first-indexing.html (luettu 30.11.2019)

Google PageSpeed Insights. About PageSpeed Insights. Luettavissa osoitteessa:
https://developers.google.com/speed/docs/insights/v5/about#faq (luettu 30.11.2019)

Santora Jacinda 2019. The 10 Essential SEO Ranking Factors You Need to Rank #1 in 2019. Optinmonster. Luettavissa osoitteessa:
https://optinmonster.com/seo-ranking-factors/#seorank2 (luettu 30.11.2019)

Google Developers. A new image format for the Web. Luettavissa osoitteessa:
https://developers.google.com/speed/webp/?csw=1 (luettu 30.11.2019)

Jackson Brian 2019. How to Safely Enable WordPress SVG Support (2 Simple Clicks). Kinsta. Luettavissa osoitteessa:
https://kinsta.com/blog/wordpress-svg/ (luettu 30.11.2019)

Virtuaalishoppailu on (melkein) täällä!

Ebay on julkaissut yhteistyössä Myers-kauppaketjun kanssa maailman ensimmäisen 3D-virtuaaliverkkokaupan. Melko yksinkertainen konsepti koostuu pahvista tehdystä “Shopticals” -pidikkeestä, johon pujotetaan älypuhelin. Älypuhelimeen ladataan sovellus, jota sitten käytetään pahvilaatikkopidikkeen kautta.

Virtuaalikaupassa ei tarvitse klikkailla hiirellä, vaan kaikki valinnat ja navigointi tehdään katsetta kohdistamalla. Jos tiettyä kohdetta, esimerkiksi tuotetta, katsoo pidempään, aletaan näyttää tarkempia tietoja. Kaupassa on 3D-kuvia jokaisen tuotekategorian suosituimmista tuotteista. Tällä hetkellä virtuaalikauppa on käytössä vain Australiassa, mutta varmasti piakkoin vastaavaa päästään kokeilemaan meilläkin.

Virtuaalishoppailu ja 3D-maailma asettavat taas uudenlaisia haasteita myös tuotetiedoille ja niiden esittämiselle eri kanavissa. 3D-tuotekuvat ovat ensimmäinen selkeä etappi, mutta ehkä jo muutaman vuoden päästä tuotetaan sisältöä muillekin aisteille – hajuja, kosketustuntumaa ja äänimaailmaa.

Kun tuotetietojen ja niiden hallinnan perusta on kunnossa, on tietoja helpompi lähteä jakamaan ja jalostamaan kohti uusia teknologioita ja jakelukanavia. Jos sinun yrityksesi tuotetiedonhallinta kaipaa korjausliikettä, otathan yhteyttä!

Lisätietoja:

Asiakkuuspäällikkö
Katri Koskentalo
040 167 8971
katri.koskentalo@canter.fi

Lue myös “Millä tiedoilla ostan” -blogitekstimme!