Artikkelit

monikielinen tuotemarkkinointi

Vinkit – Tuotemyynnin lokalisointi

Kilpailukansainvälisillä markkinoilla kiristyy ja monien suomalaisten yritystenkin on uskaltauduttava kisaan mukaan menestyäkseen. Tässä blogissa avaan muutamia konkreettisia keinoja tuotemyynnin lokalisointiin.

Haasteet monikielisessä tuotemarkkinoinnissa

Olen toiminut urani aikana muutamassa kansainvälisillä markkinoilla toimivassa yrityksissä markkinoinnin- ja myynnin digitalisoinnin tehtävissä. Voisinkin aloittaa kertomalla omia kokemuksiani tyypillisistä kipupisteistä tuotemyynnin lokalisointiin liittyen.
Kun aloittelin uraani, oli aika tyypillistä, että myyjillä meni tarjouksia tehdessään luvattoman paljon aikaa tuotetiedon metsästämiseen eri lähteistä. Perustiedot löytyivät kyllä nettisivuilta, mutta tekniset speksit piti kysyä tuotekehitykseltä, soveltuvuus tarkistetttiin data-sheetistä, kuvat pyydettiin markkinoinnista ja hinnoista soitettiin esimiehelle. Lisäksi maakohtaisia eroja tiedon saatavuudessa oli valtavasti. Esimerkiksi niissä maissa, joissa tuotekehitys toimi tuntui olevan paljon enemmän tietoa, kuin niissä, joissa oli pelkät myyntikonttorit. Tiedon keräämisessä tarjouksia varten meni valtavasti hyvää myyntiaikaa hukkaan.
Markkinoinnissa käännösten hallinta oli ihan toivotonta. Muistan, kuinka jokaiseen maahan lähetettiin käännös-exceleitä, eikä koskaan voinut olla varma mitä tietoja oli käännetty ja mitä ei.
Monikanavainen sisällönhallinta ylipäätään oli haastavaa. Tiedot piti manuaalisesti päivittää jokaiseen myyntikanavaan, ja koska päivityksiä eri kanaviin hoitivat eri henkilöt, ei koskaan voinut olla varma, oliko nettisivuilla samat tiedot kuin esitteissä tai tarjouksissa.

Haateet tuotemyynnin lokalisointi

Nykyisessä työssäni, olen huomannut, että monet yritykset painivat edelleen näiden samojen haasteiden kanssa, eikä tämän kokonaisuuden hallintaa mitenkään helpota se, että muutostahti on koko ajan kiihtyvä. Tiedot muuttuvat, kanavia tulee lisää, kieliä tulee lisää, paikallisia vaatimuksia ja regulaatioita tulee koko ajan. Mutta mukana on pysyttävä, jotta kilpailussa pärjää.
Omalla kohdallani pääsin onneksi jossain vaiheessa tutustumaan keskitettyyn tuotetiedonhallintaan, eli PIM-järjestelmään, joka toimi sisäisenä tuotetietopankkina. Siellä sai hallittua käännökset keskitetysti ja sieltä tieto päivittyi automaattisesti kaikkiin niihin myyntikanaviin, joissa tietoa tarvitaan.

PIM tuotemyynnin lokalisointi
Keskitetty tuotetiedonhallinta PIM on yrityksen sisäinen yhteistyöalusta, johon kootaan tieto sieltä, mistä sitä löytyy, rikastetaan sitä ja järjestellään se paremmin asiakastarvetta vastaavaksi ja automatisoidusti julkaistaan sen palvelemaan asiakkaita eri myyntikanavissa. Kun tieto viedään kertaalleen PIM- järjestelmään, näkyy se automaattisesti oikein kaikissa verkkopalveluissa, sovelluksissa, myymälöissä ja materiaaleissa.

Tuotemyynnin lokalisointi käytännössä

Alla näet kuvan PIM-järjestelmän käyttöliittymästä. PIM-järjestelmään lokalisoitavia tietoja voi tuoda useammalla eri tavalla:

  • Käännöksiä voi tehdä suoraan käyttöliittymässä
  • Niitä voi ladata PIM:iin excelistä
  • Niitä voi tuoda sinne automatisoidusti muista järjestelmistä tai tietokannoista

PIM tuotetiedonhallinta käännökset
Tarvittaessa PIM:in voi myös yhdistää ulkoisiin käännöspalveluihin:

  • PIM:istä voi hakea käännöksiä konekäännöksinä, joko maksuttomista, avoimista palveluista tai käännöskumppanin palvelusta
  • Käännöksiä voi myös hakea käännöskumppanin käännöspalvelusta, jossa on taustalla yrityksen oma termipankki
  • PIM:in voi integroida käännöskumppanin asiakasportaaliin, josta vaativammatkin käännöstyöt voi tilata suoraan PIM:iin
    PIM-järjestelmässä tuotetietojen erikielisiä versioita on helppo tarkastella rinnakkain. Samalla voi seurata pakollisten sisältöjen rikastusastetta. Mitä tietoja löytyy ja mitä puuttuu.

Puuttuvia tietoja voi filtteröidä erilaisiin taulukkonäkymiin. Kuvassa alla esimerkiksi on suodatettu tietyn tuotepäällikön tuotteet, joilta puuttuu suomen- ja englanninkieliset markkinointitekstit. Tästä kyseisen tuotepäällikön on helppo lähteä täyttämään puuttuvia tietoja.

PIM data laadunhallinta

Yhtä lailla, PIM-järjestelmässä voi hallita maakohtaisia eroja. Esimerkiksi Avainlippua tarvitaan Suomen markkinoilla, ja Ruotsin markkinoilla voi olla omat lakisääteiset merkkivaatimukset.

PIM maakohtaiset tarpeet

Tuotemyynnin lokalisointi – Edistyksellinen esimerkki

Lopuksi yksi käytännön esimerkki maailmalta. Yritys on maalivalmistaja, jonka tuotteita myydään monissa eri maissa. Kuten tiedetään, maalit ovat tuotteita, joihin liittyy erilaisia viranomaisvaatimuksia eri maissa. Näin ollen on tärkeää, että kaikki maakohtainen tuotetieto on varmasti aina oikein kaikkialla, missä sitä näytetään. Saksassa myytävän purkin etiketissä pitää olla tietyt symbolit ja englannissa toiset.
Tällä maalivalmistajalla on käytössään keskitetty tuotetiedonhallinta, josta tiedot julkaistaan jokaiseen etikettiin, markkinointimateriaaliin ja hinnastoon, ja aina on varmuus siitä, että tieto on oikein ja ajan tasalla.
Tämä yritys on vienyt datan hyödyntämisen vielä seuraavalle tasolle. He tekevät asiakaskohtaisia materiaaleja hyödyntäen keskitetysti hallittua dataa. Katalogit kuluttajille ja ammattilaisille ovat erilaisia. Sopimusasiakkaiden katalogeissa on vain näiden omat tuotteet. Jopa etiketit tehdään osittain asiakaskohtaisesti. Kaikki tämä on mahdollista, kun tuotetiedot ja niiden lokalisoinnit on hallittu keskitetysti.

Monikielinen tuotemarkkinointi

Hallitse kielikaaos ja menesty – hoida monikielinen tuotemarkkinointi fiksummin!

Tämänkertaisessa blogissamme kirjoittaa kumppanimme Semantixin kieliasiantuntija Emma Antell-Neem. 

Työssäni käännöstoimiston asiakasvastaavana näen melko usein, miten asiakas kamppailee monikielisen sisällönhallinnan kanssa. Yllättävän usein asiat tehdään ihan hullunkurisesti, vaikka nykypäivän teknologia mahdollistaa fiksut toimintatavat. Minun tehtäväni on auttaa asiakasta pohtimaan asioita fiksummin ja strategisemmin, ja konsultoin asiakasta laaja-alaisesti kaikenlaisissa kieliasioissa. Tittelini on kuiva ”Account Manager”, mutta todellisuudessa olen arjen supersankari ja tittelini LinkedInissä onkin ”Language Intelligence expert”. Haluankin nyt kertoa, miten voit älykkään kielenhallinnan avulla loistaa kilpailijoitasi kirkkaammin.

Pahimmassa tapauksessa asiakkaani organisaatio tai prosessi on niin solmussa, että monikielisen sisällönhallinnan ongelmat estävät tehokkaan toiminnan ja pahimmillaan jopa kehittymisen ja etenemisen. Päivitykset ovat kovan työn takana ja vaativat monen henkilön työpanosta monessa eri vaiheessa. Päivitykset kestävät kauan, jolloin markkinoille ei päästä riittävän nopeasti ennen kilpailijoita. Joskus jopa mietitään, kannattaako pienen päivityksen takia edes lähteä uusimaan kaikkia kieliversioita. Kieliversioita saatetaan jättää pois (”Kyllä se sama espanja kelpaa Euroopassa ja Amerikassa). Asiakkaan sisäinen päivitysprosessi voi ontua niin pahasti, että materiaali on epäkoherenttia ja sisältää virheitä tai jopa vanhentuneita tietoja.

Kielen avullahan pitäisi saavuttaa kilpailuetua ja pärjätä maailmalla. Mitä enemmän tuotteita yrityksellä on tai mitä globaalimmin yritys toimii, sitä tärkeämmäksi nousee sujuva, fiksu ja optimoitu prosessi, jotta kieliversioiden pitäminen ajan tasalla ei aiheuta pelkkiä harmaita hiuksia.

Siinä tulee kyllä joskus raavittua päätä; tällaiset haasteet voivat oikeasti toimia menestyksen esteenä. Kielen avullahan pitäisi saavuttaa kilpailuetua ja pärjätä maailmalla. Mitä enemmän tuotteita yrityksellä on tai mitä globaalimmin yritys toimii, sitä tärkeämmäksi nousee sujuva, fiksu ja optimoitu prosessi, jotta kieliversioiden pitäminen ajan tasalla ei aiheuta pelkkiä harmaita hiuksia.

Kilpailu alalla kuin alalla kovenee. Kyllä, myös sinun alallasi. Tahti kiihtyy ja kaikki huutavat oman tuotteensa ylivoimaisuutta. Jotta saat äänesi näkyviin ja tuotteesi huomataan, on oltava sekä nopealiikkeinen että erottauduttava joukosta oikealla tavalla. On markkinointisuunnitelmaa ja SEO-optimointia ja fiksuja ihmisiä miettimässä, miten brändin pitää näkyä, kuulua ja tuntua. On ehkä tuotestrategia luotuna. Mutta unohdetaanko tämä kaikki viedä seuraavalle tasolle eli muille markkinoille? Okei, otetaan käännöstoimisto mukaan, se kääntää niin saadaan kaikki ostajat tavoitettua. Mutta ei, ei sekään riitä. Käännös on käännös, ja se on aina ”vain” käännös. Menestyäkseen pitää miettiä vielä pidemmälle. Se timanttinen ajatus ei nimittäin välttämättä ole timanttinen kaikkialla. Ota siis lokalisointiasiat mukaan strategiseen ajatteluun!

Profiloi materiaalisi ja investoi fiksusti

Kun viestittävää on entistä enemmän ja joukosta pitää erottautua, omaa viestintää kannattaa miettiä todella tarkkaan. Mitä enemmän kielivalikoimassa on kieliä, sen tärkeämmäksi asia nousee nimenomaan kustannustehokkuuden osalta. Kaikkea ei ole järkevää tehdä samalla pieteetillä.

Master-tekstejä laadittaessa joitain tekstejä hiotaan viikkotolkulla (slogan, brändisanoma, yrityksen arvot jne.), kun taas toisia laitetaan eteenpäin melko rivakasti. Yhtä lailla materiaalit voi profiloida kääntämistä ajatellen. Ne tärkeät tekstit, jotka on ahdettu täyteen merkitystä ja sanomaa ja ajatusta – ne kannattaa uskoa luovaan kääntämiseen erikoistuneen ammattikääntäjän käsiin. Mielellään vielä niin, että kääntäjä saa perusteellisen briiffin ja riittävän paljon luovaa vapautta toteuttaa sama sanoma toisella kielellä. Jos hiot yrityksen arvoja vuoden, älä oleta että kääntäjä kääntää ne yön yli ja ne toimivat yhtä hyvin eri kielialueilla. Jos slogania on työstänyt kaksi eri mainostoimistoa ja asiantuntijat ovat pureskelleet sanomaa viidessä workshopissa, älä oleta että kääntäjä keksii yhtä toimivan käännöksen päivässä (tai yön yli). Äläkä missään nimessä usko näitä tekstejä konekääntimen käsiin.

Toisaalta konekäännöstä ei kannata pelätä. Konekäännös ei ole mörkö, joka tuottaa aina päätöntä tai kelvotonta käännöslaatua. Kun ymmärtää mihin konekäännös perustuu, se on varsin hyvä kaveri. Hyvä renki, mutta huono isäntä niin sanotusti.

Tunnista siis eri tekstityypit ja punnitse niiden tärkeyttä. Suunnittele myös ostopolku, ja mieti mitkä osiot ovat asiakkaan kannalta ne tärkeimmät.

Näiden kahden ääripään välille jää melko paljon sellaista materiaalia, jonka voi ihan hyvin toteuttaa ”tavallisena” käännöksenä. Ymmärtämällä näiden erot voi raha-hanat ohjata oikeaan suuntaan: aika, raha ja panostukset kannattaa ohjata sinne, missä ne tuottavat lisäarvoa. Vastaavasti rahaa voi säästää siellä, missä konekäännös tuottaa riittävän hyvää laatua.

Kun puhutaan konekäännöksestä, on hyvä ymmärtää että eri kielet taipuvat konekääntimen käsissä eri tavalla. Keskenään sukua olevat kielet sopivat luonnollisesti paremmin yhteen. Tekstityypillä on myös väliä. Jos teksti vilisee metaforia ja kielikuvia, kone kääntää ne todennäköisesti kirjaimellisesti. Kone ei voi korvata ihmistä tunteiden, intuition ja luovuuden osalta – ”merijalkaväen hylje” ei ole ihan sama asia kuin ”Navy SEAL -iskuryhmän jäsen”… Tekninen, suoraviivainen teksti sen sijaan voi toimia yllättävän hyvin konekäännöksenä.

Toinen konekäännöksen laatuun vaikuttava seikka on kouluttamiseen tarvittavan tiedon saatavuus. Jos molemmat kielet ovat valtakieliä, konekäännös niiden välillä on todennäköisesti erittäin hyvä, koska käännintä on voitu kouluttaa isolla tekstimassalla. Toki datan laatu on tärkeä ja asiaan vaikuttaa moni eri tekijä, mutta nämä ovat yleisiä suuntaviivoja. Suomi on pieni kielialue, eli vielä saamme odottaa päivää, jolloin suomi–englanti taipuu yhtä hyvin konekääntimen avulla kuin esim. saksa–englanti. Jotkut kieliyhdistelmät ovat jo niin hyviä, että ne tuottavat ihmiskääntäjän laatuun rinnastettavaa materiaalia. Voi siis oikeasti säästää rahaa, jos tekee osaavan kumppanin kanssa kielistrategian, jossa otetaan kokonaisuus huomioon. Tietyt tekstit tehdään konekäännöksenä ja tietyt ”perinteisenä” käännöksenä.

Sitten on toki otettava huomioon tekstin ”elinkaari”: viipyykö teksti lukijan mielessä vain hetken (twiitit, kommentit jne.) vai säilyykö se tuotteesi kyljessä pitkään (ohjeet, pakkausmateriaalit, mainokset tms.). Itse luen näkkäripakettien tuotekuvausta joka aamu, ja ärsyynnyn suunnattomasti huonosti lokalisoidusta sisällöstä. Kuluttajana tämä vaikuttaa paljon ostopäätökseeni, luottamukseeni yritystä kohtaan ja fiilikseeni brändistä. Asia on edessäni joka aamu, tilanteessa joka on hyvin henkilökohtainen. Jos olen tekemässä isompaa hankintaa, kuten pesukonetta, kyllä minä silloin syynään tuotekuvausta eri laseilla kuin vaikkapa roskapusseja ostaessani.

Jotkut verkkokaupat ovat tehneet strategisen päätöksen tuottaa kaikki kieliversiot automaattisina käännöksinä. Tällaisessa toimintatavassa on varmastikin paljon hyötyjä. Siinähän pääsee hetkessä tavoittamaan lukijan kuin lukijan ja erittäin halvalla saa tuotetietonsa kenen tahansa käytettäväksi. Ainakin jollain tavalla. Mutta mitä tämä tekee brändille? Ostohalukkuudelle? Luottamuksen rakentamiselle? Tuotekuvauksessa kun on kuitenkin tarkoitus tuoda esille juuri ne asiat, jotka rakentavat yrityksesi brändiä. Ne asiat, jotka vaikuttavat tunteisiin ja luovat tuotteellesi lisäarvoa: miksi kannattaa ostaa juuri tämä tuote eikä kilpailevaa tuotetta? Nämä tekstit harvemmin toimivat hyvin konekäännöksinä.

Tunnista siis eri tekstityypit ja punnitse niiden tärkeyttä. Suunnittele myös ostopolku, ja mieti mitkä osiot ovat asiakkaan kannalta ne tärkeimmät. Luottamusta herättävät osiot (esim. maksutapahtuma) pitää ehdottomasti olla lokalisoituna ostajan omalle kielelle. Joku vähemmän tärkeä osio voi taas jäädä englanniksi tai suomeksi, kun muu teksti käännetään lokaalille kielelle. On erittäin todennäköistä, että asiakkaasi törmää ostopolullansa useammassakin kohdassa tuotetietoon ja muuhun oheismateriaaliin, jossa kieliversiointi on ratkaisevassa asemassa. Ostaako vai jättääkö leikin kesken? Juuri näissä kohdissa on tärkeää panostaa hyvään kieliversioon, koska kielellä on väliä, kun asiakas tekee ostopäätöksen. Sillä vaan on.

Miksi pitää lokalisoida?

Ihmiset tekevät yhä enemmän ostopäätöksiä ja ostoksia online ja on the go. Ostajakäyttäytyminen on muuttunut pysyvästi. Toki asia riippuu myös siitä, millaisesta tuotteesta on kyse, mutta yhä useammin asiakas tekee päätöksen hyvin ”yksityisessä” hetkessä. Vertauskuvan avulla voi havainnollistaa, että bisnespuku päällä ihminen hyväksyy kenties paremmin englannin työkielenään, mutta pelkät kalsarit päällä tehdyssä ostopäätöksessä oman kielen merkitys korostuu.

Kielen merkitys ostopäätöksessä

On tutkittu, että halukkuus käyttää omaa äidinkieltään ostotilanteessa vaihtelee paljon eri maissa ja markkinoilla.

Asiakkaan ostopolun varrella on todella monta paikkaa, jossa asiakas törmää tuotetietoon ja muuhun oheismateriaaliin, jossa kieliversiointi on ratkaisevassa asemassa. Ostaako hän vai jättääkö leikin kesken?

Lokalisointiasiat eivät siis todellakaan ole yhdentekeviä menestyksen kannalta. Kun katsoo tätä kaaviota, on täysin selvää, että lokalisoinnilla on väliä. Tietysti riippuen siitä, millaisia tuotteita myyt, millä markkinoilla toimit ja miten globaalisti myyt. Lokalisoinnilla tavoitat ostajan paremmin. Asiakkaan ostopolun varrella on todella monta paikkaa, jossa asiakas törmää tuotetietoon ja muuhun oheismateriaaliin, jossa kieliversiointi on ratkaisevassa asemassa. Ostaako hän vai jättääkö leikin kesken?

Sen kieltä puhut, jonka rahoja havittelet. Joten lokalisoi, lokalisoi, lokalisoi. Kasvata kielirepertuaariasi sen karsimisen sijaan. Mutta. Mitä globaalimmin myytte tuotteita, mitä enemmän kieliä valikoimassa on, sen monimutkaisempaa asioista tulee. Vaihtoehtoisesti, jos tuotteita on hurjan paljon ja kieliversioita vain kaksi, kokonaisuus voi olla yhtä lailla vaikeasti hallittavissa. On siis ensisijaisen tärkeää optimoida prosessit ja työtavat. Datan keskitetty hallinta ja ns. connector, jonka avulla data siirtyy järjestelmästä toiseen, vähentävät ihmisten työmäärä. Anna koneen tehdä se, minkä kone osaa, jotta ihmisille jää aikaa keskittyä olennaiseen. Näin saadaan kustannustehokkuutta toimintaan ja varmistetaan, ettei kaaoksen hallinta ole kasvun esteenä.

Avain menestykseen?

Pienten lasten äitinä on tuttu haaste, että perhe/työ/minä-kombosta saa valita mitkä tahansa kaksi, mutta kaikkia kolmea et saa. Sama pätee kolmioon hinta/laatu/nopeus: kaksi voi saada, mutta ei kaikkia kolmea. No entä sitten kasvu/kannattavuus/brändi? Menestys vaatii kaikki kolme elementtiä. Vahva brändi ilman kasvua tai kannattavuutta on ihan kiva, mutta ei ehkä pitkän päälle hyvä asia. Kasvu on tärkeää, mutta viivan alle pitää myös jäädä jotain. Vahva brändi toisaalta on tärkeä, jotta erottaudut joukosta ja löydät ostajasi (ostajat löytävät sinut?). Yritys, joka on kannattava mutta ei kasva, tyrehtynee nopeasti.

Kielen avulla saat itsellesi kilpailuetua. Kunhan hoidat lokalisointiasiat fiksusti.

  • Profiloi materiaalisi ja osta/teetä oikeaa laatua oikeaan tarpeeseen.
  • Ota kieliasiat mukaan strategiseen ajatteluun.
  • Investoi fiksusti, niin saat säästöjä samalla kun saat myyntiä.
  • Mieti asiakkaan ostopolkua ja luottamuksen rakentamista, myös eri kielialueilla.
  • Lokalisoi, lokalisoi, lokalisoi.
  • Älä pelkää konekäännöstä, mutta älä anna sille auton avaimia.

Webinaari – vinkit monikielisen tuotemarkkinoinnin optimointiin

Webinaari – vinkit monikielisen tuotemarkkinoinnin optimointiin

Tervetuloa torstaina 27.8. klo 9.00 – 9.30 maksuttomaan webinaariimme inspiroitumaan ja saamaan vinkkejä monikielisen tuotemarkkinoinnin optimointiin. Webinaarin järjestävät yhteistyössä Canter ja Semantix.

Webinaari on tarkoitettu kaikille niille, jotka myyvät ja markkinoivat tuotteitaan monikielisesti ja monikanavaisesti.

Webinaarissa Canterin ja Semantixin asiantuntijat vastaavat mm. seuraaviin kysymyksiin:

  • Miten ottaa eri kielten ja maiden tuomat haasteet tuotemarkkinoinnissa haltuun tehokkaasti ja ilman turhaa hermojen kiristelyä?
  • Miten tuotetiedot ja niihin liittyvät lokalisoinnit hallitaan ja julkaistaan tehokkaasti?

Tule kuulemaan vinkkejä ja konkreettisia esimerkkejä miten optimoida monikielinen tuotemarkkinointi kasvua, kannattavuutta ja brändiä tukien.

tuotemarkkinointi

Tuotemarkkinointi

Tuotemarkkinointi on haastavaa, varsinkin, jos samoja tuotteita myyvät myös kilpailijat. Tässä artikkelissa on tutkimuksiin ja kokemuksiin pohjautuvia vinkkejä siihen, miten tuotemarkkinointi on mahdollista hallita menestyksekkäästi kovenevassa kilpailutilanteessa.

Tuotemarkkinointi – neljä vinkkiä

1. Panosta yhtenäiseen tuotekokemukseen kanavien välillä

Tutkimuslaitos Periscopen mukaan 78 % yrityksistä ei tarjoa yhtenäistä, brändinmukaista tuotekokemusta eri kanavissa.

Puhuin juuri erään tuotepäällikön kanssa, joka kertoi tuotekuvien hallinnan olevan yrityksessä suuri haaste. Koska kuvia ei hallita keskitetysti, putkahtaa eri myyntikanaviin ajoittain vääriä kuvia. Esimerkiksi mainostoimisto oli juuri käyttänyt sosiaalisen median mainoksessa tuotekuvaa, jossa oli vanha tuotepakkaus. Kun asiakas päätyy myymälään mainoksen perusteella, ei myymälästä löydykään mainosta vastaavaa tuotetta.

Toisen yrityksen edustaja kertoi minulle lehtimainoksesta, jossa puhuttiin turvaliivistä, kun myymälämateriaaleissa tuotteen nimi olikin heijasteliivi. Tämän tyyppiset epäjohdonmukaisuudet tuotetiedoissa eivät ole omiaan kasvattamaan myyntiä. Päinvastoin ne saattavat johtaa menetettyyn kauppaan. Onkin suositeltavaa, että kaikki tuotteeseen liittyvä tieto hallitaan keskitetysti ja vain kertaalleen yhteen ja samaan paikkaan, josta kuvat, tekstit ja muut tiedot julkaistaan kaikkiin myyntikanaviin ja -materiaaleihin. Tällä tavoin asiakkaalle pystytään tarjoamaan yhtenäinen tuotekokemus eri kanavien välillä.

Yhtenäisen tuotekokemuksen tarjoaminen eri kanavien välillä voikin olla merkittävä kilpailuetu.

tuotemarkkinointi ostopolku

2. Tarjoa kattavasti tuotetietoa

Erityisesti verkkokaupassa ja muissa digitaalisissa kanavissa kattavat tuotetiedot ovat merkittäviä myynnin kasvattajia. Postin tutkimuksen mukaan nettihankintoja tehneet 93% suomalaisista pitää tarkkoja tuotekuvauksia ja kuvia verkkokaupan olennaisimpana ominaisuutena.

Monia tuotteita pystytäänkin myymään verkossa tuotesisältöjen avulla jopa paremmin kuin kivijalkamyymälässä. Otetaan esimerkiksi vaikkapa leikkimökki. On huomattavasti haastavampaa ja erittäin tilaa vievää myydä leikkimökkiä fyysisessä myymälässä. Asiakas saa huomattavasti kattavammin tietoa tuotteesta, sen pystytyksestä, siihen sopivista maaleista ja ideoista sen sisustukseen verkkokaupassa, joissa näistä asioista voidaan kertoa videoilla, linkeillä maalisivustoihin ja sisustusideoihin jne.

Parhaimmillaan kattavat tuotetiedot myymälässä ja verkkokaupassa täydentävät toisiaan ja tekevät näin ostamisesta asiakkaalle entistä vaivattomampaa. Jälleen kerran, on kuitenkin tärkeää, että tiedot ovat yhtenäisiä ja täydentävät toisiaan. Tämä varmistetaan keskitetyllä tuotetiedonhallinnalla, josta tuotetiedot julkaistaan sekä myymälämateriaaleihin että verkkokauppaan.

asiakkaan ostopolku

3. Tee tuote löydettäväksi eri tavoin

Asetu asiakkaasi asemaan ja mieti erilaisia ostajaprofiileja. Eri ostajat saattavat etsiä tuotetta aivan eri tavoin ja eri ostajien ostopolut saavat poiketa merkittävästi toisistaan. Tue eri asiakasryhmiä tämän tarpeen suhteen.

Otetaan taas esimerkiksi tuo leikkimökki. Jos ostaja on pienten lasten vanhempi, joka päätyy ostamaan leikkimökin pihalle Facebook-mainoksen innostamana, on ostopolku aivan erilainen, kuin jos samaisen leikkimökin ostaa rakennusurakoitsija, joka etsii parhaiten rakennushankkeen budjettiin ja spesifikaatioihin sopivaa tuotetta.

Tätä ajatusta tukee Journal of Marketingin hiljattain julkaisema tutkimus, jossa todettiin, että verkko-ostaminen hedonistisessa ja utilitaristisessa ostokäyttäytymisessä eroaa merkittävästi toisistaan samojenkin tuotteiden osalta.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että potentiaalisten ostajien tulee löytää tuote itselleen sopivissa kanavissa ja ostotilanteeseen sopivalla tavalla esitettynä. Rakennusurakoitsija tarvitsee ostonsa tueksi verkkopalvelussa filttereitä, joiden suodatuksia hyödyntämällä hän löytää nopeasti sopivan tuotteen. Kolmivuotiaan äiti puolestaan saattaakin arvostaa enemmän innostavaa videota, joka viestii tuotteen virikkeellisyydestä ja turvallisuudesta.

Vaikka sisällöt ovat hyvin erilaisia, ei niitä pidä erottaa täysin toisistaan ja joskus ne toimivat myös ristiin. Sen takia kaikkia sisältöjä kannattaa hallita keskitetysti yhdellä alustalla, johon niin sosiaalisen median markkinoinnista vastaavalla, kuin projektimyyjälläkin on pääsy.

monikanavainen tuotemarkkinointi

4. Tee tuotteesta yrityksesi näköinen

Jos yrityksesi myy jonkun muun valmistamia tuotteita, on todennäköistä, että joku muukin myy niitä.
Saatat ajatella, että tuotekuvaukset eivät ole kovin tärkeitä. Nehän voi vain kopioida valmistajan verkkosivustolta. Tämä ei ole paras tapa kasvattaa myyntiä. Vaikka asiakkaasi eivät lukisikaan tuotekuvauksiasi, Google sen tekee, ja Google arvostaa originaalitekstejä. Niiden avulla yrityksesi on huomattavasti helpompi saada näkyvyyttä hakukoneissa.

Asiakkaat myös todennäköisemmin klikkaavat hakukonetulostasi, jos sen description-teksti puhuttelee häntä. Näidenkin kohdalla kannattaa siis miettiä juuri teidän yrityksenne asiakaskuntaa ja sitä, mikä heitä puhuttelee.

Samassa yhteydessä kannattaa miettiä yrityksesi brändiä. Jos lifestyle-myymälä myy samaa leikkimökkiä, kun naapurin rautakauppa, kannattaa näiden yritysten kertoa leikkimökistä oman brändinsä mukaisesti, omaan asiakaskuntaansa vetoavalla tavalla.

Harvard Busines Review:n julkaisemassa tutkimuksessa todettiin, että asiakkaan kanssa parhaiten resonoiva esitystapa riippuu valtaosin kahdesta asiasta: myyvän yrityksen brändistä (luotettavuudesta) ja siitä, missä määrin asiakkaat voivat arvioida tuotetta tarjotun tiedon pohjalta.

Myös hakukoneoptimointia varten ylläpidettäviä tietoja SEO descriptions, page titles jne. kannattaa yleensä hallita keskitetysti tuotetiedonhallinnan järjestelmässä.

Tuotemarkkinointi – yhteenveto

Tuotemarkkinointi vaatii tiettyjen perusasioiden huomioimista, suunnittelua ja työtä. Työmäärää voi merkittävästi vähentää, kun käytössä on sopivat työkalut. Keskitettyä tuotetiedonhallinnan järjestelmää (PIM) kannattaa harkita, jos myytäviä tuotteita on enemmän kuin sata ja tuotteita myydään monikanavaisesti.

Näin tehdään menestyksellistä kansainvälistä tuoteviestintää

Laaja joukko markkinoinnin ammattilaisia kokoontui kuulemaan tämän vuoden tuoteviestinnän trendeistä Kansainvälisen tuoteviestinnän tapahtumaan tänä aamuna hotelli Clarioniin Helsingin Jätkäsaareen. Tapahtumassa yleisöä haastoivat tuoreilla näkemyksillä Sales Communicationsin perustaja Jani Aaltonen, Canterin toimitusjohtaja Patrik Palatz ja AAC Globalin markkinointi- ja kehityspäällikkö Stuart Reynish. Uusien ideoiden rinnalla sateista tammikuun tiistaiaamua piristivät tapahtuman rento ja välitön tunnelma.

Tässä muutamia poimintoja tapahtuman pääteemoista:

  • Mitkä markkinoinnin trendit tulevat vaikuttamaan eniten tuoteviestintään 2018.
  • Mitä kanavia käytetään ja miten niissä julkaistavia sisältöjä hallitaan tehokkaasti.
  • Miten automatisaatio tehostaa monikielisten tuotesisältöjen hallintaa.
  • Miten sisällöt optimoidaan SEO-löydettävyyden ja konversion kannalta.

Kansainvälinen tuoteviestintä

Rumpuja soittavana insinöörinä tituleerattu Palatz kertoi, että nykypäivän tuoteviestinnän haasteisiin, joita ovat esimerkiksi jakelukanavien, kieliversioiden ja asiakaskohtaamispisteiden suuri ja jatkuvasti lisääntyvä määrä, vastataan tuoteviestinnän keskittämisellä ja automatisaatiolla. Tuoteviestinnän automatisointi ja keskittäminen on mahdollista tuotetiedonhallinnan järjestelmää käyttämällä.

Inbound markkinnoinnin uranuurtaja Aaltosen mukaan myynnissä ja markkinoinnissa tärkeintä on vastata ja keskittyä asiakkaiden kysymyksiin ja tarpeisiin.  Uusi-Seelantilainen Reynish kertoi vastaavasti, että yrityksen markkinointiviestintä on tärkeää lokalisoida optimaalisten markkinointitulosten saavuttamiseksi eri markkina-alueilla.

Ihmisille jäi tilaisuudesta iloinen ja mukava fiilis ja monet saivat varmasti poimittua loistavia tuoteviestinnän vinkkejä taskuunsa päivän esiintyjiltä. Ei yhtään hassumpi tapa aloittaa tiistai aamu!

Hyvä haku tuo kauppaa

Hyvät hakuominaisuudet luovat verkkokaupoissa ja verkkopalveluissa loistavan käyttäjäkokemuksen. Esimerkiksi verkkokaupan konversioon voi palvelun haulla olla merkittäväkin vaikutus. Joidenkin tutkimusten mukaan sivustohakua käyttävien käyttäjien kohdalla konversio on jopa 50 % suurempi. Eli panostaminen hakutoimintoihin ja tuomalla ne helposti saataville voidaan konversiota nostaa merkittävästikin.

Hakukoneoptimoinnilla (SEO) pyritään vaikuttamaan siihen, että tuotteet löytyvät helposti orgaanisissa hauissa esim. Googlessa. Sivuston hakua kehittämällä taas voidaan vaikuttaa siihen, miten helposti tuotteet löytyvät palvelun sisällä.

Millainen on hyvä haku?

Hyvä sivustohaku koostuu useista asioista. Ensinnäkin hakutoiminnon tulee olla hyvin ja helposti saatavilla, jotta käyttäjät sitä käyttäisivät. Käytön tulee olla helppoa, loogista ja nopeaa.

Hakukentässä kannattaa käyttää ehdottavaa logiikkaa. Ehdottava haku toimii niin, että käyttäjän syöttäessä vain osan hakutermistä alkaa palvelu jo ehdottaa sopivia tuotteita. Lisää kirjoittamalla haku tarkentuu ja vaihtoehdot rajautuvat. Monesti puhutaan myös semanttisesta hausta, jossa hakumoottori yrittää tunnistaa käyttäjän aikeet ja kontekstin ja tuottaa siten relevantimpia hakutuloksia. Esimerkiksi haku “miesten työhousu 50 musta”. Sen sijaan että edellinen näyttäisi sekä kaikki miesten tuotteet, että kaikki työhousut, osaakin hakumoottori näyttää käyttäjän oikeasti hakemat tuotteet.

Fasetointi taas käyttää tuotteiden ominaisuustietoja hakutulosten luokitteluun, jolloin käyttäjän on helppo suodattaa tuotteita niiden ominaisuuksien perusteella. Hyvä hakumoottori tarjoaa fasetit ja niiden käytön helposti ja nopeasti.

fasetoitu haku

Esimerkki fasetoidusta hausta käytännössä

Tuotekuvia hauissa kannattaa käyttää aina.  Tuotekuvan merkitys ylipäätään tuotteiden esittelyssä ja esimerkiksi konversion luonnissa on erittäin suuri. Kun kuva nostetaan jo hakutuloksiin, hahmottaa asiakas tuotteen nopeasti ja luotettavasti. Tuotekuvia ei kannata unohtaa ehdottavassakaan haussa.

 

Hakujen hyödyntäminen valikoimanhallinnassa ja kohdentamisessa

Sivuston hakuja kannattaa myös tallentaa ja analysoida. Esimerkiksi tuotesisältöä ja avainsanoja, kuten myös valikoimaa voidaan kehittää analysoimalla miten käyttäjät hakuja käyttävät. Hakujen analyysia voidaan myös käyttää muiden markkinointikanavien tukena ja tuloksia käyttää esimerkiksi markkinoinnin kohdentamiseen tai personointiin.

 

Tuotetieto ja haut liittyvät kiinteästi toisiinsa

Tuotetieto – sen laajuus ja laatu – vaikuttavat merkittävästi siihen miten sivuston haut toimivat ja kuinka relevantteja tuloksia ne antavat. Tuotetiedon rakenne, jäsentelyn taso ja atomisuus määrittelevät mm. millaiset fasetit voidaan luoda. Yksinkertaisimmillaan esimerkiksi brändin mukaan hakeminen “Näytä kaikki brändin X tuotteet” ei onnistu ilman jäsenneltyä tuotetietoa.

Tuotetieto voidaan tuoda automaattisesti rajapintojen kautta taustajärjestelmistä. Tuotetietojärjestelmä voi myös tarjota koko hakumoottorin osana tuotetietorajapintaa, jolloin aivan kaikkea esimerkiksi verkkokaupan hakuihin liittyen ei tarvitse tehdä verkkokaupan puolella.

Yhteenvetona voidaan siis todeta, että hyviin hakuominaisuuksiin panostaminen kannattaa. Tämän päivän teknologia tarjoaa hyviä ratkaisuja, joiden avulla kaikkia osapuolia palvelevan haun rakentaminen on vaivatonta. Itse hakuloogikan suunnittelussa kannattaa konsultoida tahoa, jolla on kokemusta toimivien hakujen rakentamisesta. Melko pienilläkin toimenpiteillä saadaan merkittää parannusta käyttökokemukseen ja datan hyödynnettävyyteen.

 

Lue lisää Adeona PIM -ohjelmistossa käyttämästämme ElesticSearch -hausta

Kiinnostaako kansainvälinen tuoteviestintä ja sisältömarkkinoinnin trendit vuonna 2018?  Tervetuloa maksuttomaan asiantuntijaseminaariin.

Kansainvälinen tuoteviestintä 2018 -tapahtuma

Uusia tuotteita, uusia markkina-alueita, markkinointikanavia ja sisältötrendejä. Tuoteviestinnän pelikenttä on jatkuvan muutoksen vallassa ja vaatii markkinoijalta jatkuvaa panostusta uuden oppimiseen ja kehityksen seuraamiseen.

– Mitkä markkinoinnin trendit tulevat vaikuttamaan merkittävimmin tuoteviestintään vuonna 2018?
– Mitä kanavia käytetään? Miten automaatio tehostaa monikielisten tuotesisältöjen hallintaa?
– Mitä sisältöjen tuotannossa täytyy huomioida? Miten sisällöt optimoidaan SEO-löydettävyyden ja konversion kannalta?

Varaa eturivin paikka nyt ja tule kuuntelemaan sisältömarkkinoinnin, tuoteviestinnän, julkaisuautomaation ja kieliosaamisen parhaita asiantuntijoita!

Julkaisuautomaatio Suomessa

Olen toiminut tietokantajulkaisemisen ja julkaisuautomaation parissa reilu 10 vuotta, yleensä osana asiakkaittemme myynnin ja markkinoinnin prosessien kehittämistä. Tässä ajatuksiani julkaisuautomaation tilasta Suomessa tällä hetkellä.

Aluksi on hyvä todeta, että vaikka pitkään olemassa ollut transaktiotulostaminen perustuu hyvin pitkälle samoihin konsepteihin ja periaatteisiin (dataa eri lähteistä tulostimelle), en kuitenkaan lue perinteistä transaktiotulostamista tässä yhteydessä julkaisuautomaatioon. Minun maailmankuvassa julkaisuautomaatiossa on kyse siitä, miten (tuote)sisältöä julkaistaan yhdestä lähteestä useaan kanavaan tai mediaan automatisoidusti. Lue täältä lisää miten Canter käsittää julkaisuautomaation.

Laadukas data avaa mahdollisuuksia julkaisuautomaation täysimittaiselle hyödyntämiselle

Julkaisuautomaation käyttö Suomessa on hyvin hajaantunutta. On olemassa paljon erilaisia julkaisuprosessien automatisointia tukevia sovelluksia, joiden hyödyntämiseen yrityksissä liittyy paljon potentiaalia. Teknologia kehittyy jatkuvasti ja tuo uusia mahdollisuuksia ja aikaisempaa kehittyneempiä ratkaisuja tarjolle.

Näkemykseni mukaan suurin yksittäinen hidaste ratkaisujen leviämiselle ja täysien hyötyjen ulosmittaamiselle yrityksissä on kuitenkin olemassa olevan datan heikko laatu. Se on puolestaan yleensä seurausta kehittymättömistä tiedonhallinnan toimintatavoista ja työkaluista. Valitettavan monissa yrityksissä on edelleen ymmärryksen puutetta kuinka merkittävästä ja strategisen tason asiasta hyvin organisoidussa tiedonhallinnassa on kysymys. Digitsunami on onneksi saanut monet firmat ja johtoryhmät tajuamaan datan ja sen laadun merkityksen koko liiketoiminnalle. Myös julkaisuautomaatio perustuu laadukkaaseen ja rakenteelliseen tietoon – kanavasta riippumatta.

Julkaisuautomaatiolla haetaan tehokkuutta

Olen havainnut, että Suomessa monet pienet yritykset ovat vieneet prosessien automatisoinnin todella pitkälle, mikä on varsin luontevaa, kun liiketoimintaa kehitetään pienillä resursseilla ja tehokkuusajattelu on koko ajan läsnä kaikessa tekemisessä. Toisaalta tähän joukkoon mahtuu myös yrityksiä, joissa asiaa ei ole edes mietitty, koska ei ole ollut tietoa teknisistä ratkaisuista tai ulkopuolinen kumppani on aina tehnyt printtikuvastot ym. materiaalit palveluna. PK-yritysten onneksi ratkaisutarjonta ja osaaminen markkinassa on monipuolistunut. Ratkaisuja löytyy moneen hintaluokkaan ja kehittämiseen investoidut eurot alkavat tuottamaan aiempaa nopeammin.

Informaatiologistiikan kunnostaminen on elinehto

Keskisuuret yritykset ovat sekalainen seurakunta. On yrityksiä, jotka ovat täysin lähtökuopissa sekä niitä, jotka ovat vieneet prosessiautomaation erittäin pitkälle. Myös toimialakohtaiset erot voivat olla merkittäviä. Esimerkiksi monille maahantuojille ja tukkukaupoille informaatiologistiikan kuntoon laitto on ollut selviytymisen elinehto kiristyvässä ja globalisoituvassa kilpailussa. Myös arvoketjujen murros on myös näkynyt siinä, että yritysten on ollut pakko herätä tiedonhallinnan ja julkaisuautomaation kehittämiseen.

Valmistavan teollisuuden keskuudessa näen edelleen paljon tekemistä näiden asioiden parissa. Viennistä elävissä yrityksissä myös kieliversioiden hallinta on yleinen haaste, mikä jo itsessään toimii monesti vahvana ajurina sisältö- ja julkaisuprosessien optimoinnille ja automatisoinnille.

Moneen hienoon kotimaiseen kasvutarinaan liittyy sellainen aspekti, ettei sisäisiä prosesseja ja toimintatapoja ole yksinkertaisesti ehditty pysähtyä miettimään, kun kaikki fokus, energia ja käsiparit

ovat olleet kiinni bisneksen kehittämisessä ja kasvun hallinnassa. Ja jossain kohtaa on herätty siihen, ettei ihmisten skaalaaminen ja venyttäminen ole enää mahdollista tai järkevää.

Julkaisuautomaatio tuotetiedonhallinnan jatkeena

Me Canterissa näemme, että julkaisuautomaation ratkaisuissa tiedon alkulähteellä ei ole merkitystä. Nykyaikaiset ratkaisut kykenevät hakemaan tietoa monista eri lähteistä. Edelleen laatu ja rakenne sanelee pitkälti sen kannattaako automatisointi, minkälaiseen automaatioasteeseen on realistista tähdätä ja minkälainen lopputulos saadaan. Tästä syystä näen itse julkaisuautomaation tuotetiedonhallinnan (PIM) luontevana jatkeena.

Tyypillisesti PIM-järjestelmä toimii keskitettynä julkaisutietokantana, mutta joskus voi olla myös perusteltua tehdä erillisiä välivarastoja eri kanavia ja julkaisuprosesseja varten. Tietoa voidaan tarvittaessa hakea myös yrityksen kumppaneiden järjestelmistä. PIM-järjestelmä puolestaan kytkeytyy yleensä aina yrityksen muihin operatiivisiin järjestelmiin, kuten toiminnanohjaukseen, joista saadaan dataa, jota voidaan tarvittaessa edelleen jatkojalostaa ja rikastaa PIM-järjestelmässä jakelua ja julkaisemista varten. Joskus tuoteprosessi on syytä rakentaa niin, että PIM toimii tiedon alkulähteenä ja ns. tuotemasterina, joka jakelee datan kontrolloidusti kaikkiin käyttäviin järjestelmiin.

Hyödynnetään dataa sieltä missä sitä jo on

Asiakastietoja ja muuta personoinnissa ja vaihtuvan tiedon tulostamisessa tarvittavia tietoja ei tyypillisesti kannata replikoida PIM-järjestelmään, vaan ne luetaan yleensä suoraan omista lähteistä ja kytketään prosessiin ennen tulostusta.

B2B-ympäristöissä tapahtuva personointi, kuten asiakaskohtaisten sopimushinnastojen tuottaminen, pohjautuu yleensä PIM- ja ERP-järjestelmän sisältöön – joskus myös CRM:n sisältämään tietoon. Tähän liittyy esimerkiksi asiakaskohtainen valikoimatieto, hintatieto, sopimusvalmistettavien tai räätälöityjen tuotteiden tieto.

Yhteenvetona voisi todeta, että maassamme on lukuisia yrityksiä, jotka hyödyntävät julkaisuautomaatiota saaden siitä merkittävää kilpailuetua. Julkaisuautomaation avulla on mahdollista tehostaa merkittävästi markkinoinnin prosesseja ja parantaa monikanavaista asiakaskokemusta. Vielä enemmän on yrityksiä, jotka eivät ole vielä saaneet hyödynnettyä julkaisuautomaation tarjoamia mahdollisuuksia liiketoiminnalleen. Osana markkinoinnin automatisointia, myös julkaisuautomaation käyttö tulee varmasti kasvamaan lähivuosina.

Mitä kaikkea markkinoinnissa kannattaa automatisoida?

Markkinoinnin automaatio ja inbound-markkinointi ovat markkinoinnin kuumia puheenaiheita. Ihmiset keskittyvät sisällöntuotantoon ja automatiikka hoitaa viestit potentiaalisille asiakkaille juuri siellä ja silloin kun niitä kaivataan. Markkinoinnin automaation järjestelmä korvaa kymmenen erillistä järjestelmää ja vähentää merkittävästi manuaalityötä. Mutta kykeneekö perus markkinoinnin automaatio hoitamaan kaiken julkaisun kaikkiin kanaviin? Oman kokemukseni mukaan kannattaa selvittää vaihtoehtoja myös monikanavaisen julkaisun automatisointiin etenkin, jos tarjooma sisältää paljon tuotteita.

Niin kuin kaiken muunkin sisällön, pitäisi myös tuotesisällön puhutella lukijaansa oikein ja kohdennetusti jokaisessa ostopolun vaiheessa.

Miksi sitten juuri tuotejulkaisu on niin työlästä? Niin kuin kaiken muunkin sisällön, pitäisi myös tuotesisällön puhutella lukijaansa oikein ja kohdennetusti jokaisessa ostopolun vaiheessa. Tämä tarve johtaa auttamatta valtavaan määrään tuotetietoa.

Jos otetaan esimerkiksi juoksukengät, voivat ostopolun sisällöt mennä näin. Ensin kiinnostus juoksuharrastukseen ja sitä kautta kenkien hankintaan herätetään inspiroivilla juoksukuvilla sosiaalisessa mediassa. Kun mielenkiinto aiheeseen on saatu herätettyä, voi seuraavassa vaiheessa kiinnostaa vinkkilista kenkävalintaan. Tätä voi seurata eri kenkävaihtoehtoja vertaileva urheilukenkätesti. Lopulta päädytään verkkokauppaan ostettavan kengän tuotesivulle, josta käsin ostos tehdään tai vaihtoehtoisesti käydään hakemassa kengät suoraan lähimmästä myymälästä.

Jos ajatellaan, että kyseisen yrityksen valikoimassa on vaikkapa sata kenkämallia variaatioineen, puhumme äkkiä kymmenien tuhansien tuotetietojen julkaisemisen hallinnasta.

Kun lasketaan erillisten sisältöjen määrää tämän yhden ostajapersoonan ostopolun vaiheisiin koskien tätä yhtä tuotetta, päädytään todennäköisesti useaan kymmeneen yksittäiseen tuotetietoon sisältäen kaikki kuvat, tekstit, ominaisuustiedot, myymälämateriaalit ja artikkelit suositteluista puhumattakaan. Jos ajatellaan, että kyseisen yrityksen valikoimassa on vaikkapa sata kenkämallia variaatioineen, puhumme äkkiä kymmenien tuhansien tuotetietojen julkaisemisen hallinnasta. Tällaista määrää on varmasti täysin mahdotonta hallita järkevästi ilman automaation tuomaa apua.

Kun julkaiset sisällön vain yhteen kanavaan, kannattaa julkaisu todennäköisesti hoitaa kyseisen kanavan oman sisällönhallinnan kautta. Heti, jos samaa sisältöä julkaistaan useaan kanavaan, kannattaa harkita keskitettyä julkaisuautomaatiota.

No mikä ratkaisuksi? Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että kun julkaiset sisällön vain yhteen kanavaan, kannattaa julkaisu todennäköisesti hoitaa kyseisen kanavan oman sisällönhallinnan kautta. Heti, jos samaa sisältöä julkaistaan useaan kanavaan, kannattaa harkita keskitettyä julkaisuautomaatiota ja siihen yhdistettyä tuotetiedon- ja aineistonhallintaa. Näin säästytään päällekkäiseltä työltä.

Jos ajatellaan tuon aiemman urheilukenkäesimerkin sisältöjä, niin ostopolun alkuvaiheen sisällöt olisi todennäköisesti järkevintä julkaista keskitetysti markkinoinnin automaatiojärjestelmän kautta. Kenkiin liittyvien tuotetietojen julkaisu verkkosivuille, verkkokauppaan sekä mahdollisiin kivijalkakaupan myyntimateriaaleihin, kuten julisteisiin, hyllynreunaetiketteihin ja muuhun myymälän tuotemainontaan ei markkinoinnin automaatiojärjestelmät kuitenkaan yleensä taivu.

Julkaisuautomaatiojärjestelmissä voidaan määritellä tietokenttäkohtaisesti julkaisukanavat ja hoitaa varsinainen julkaiseminen napinpainalluksella tai jopa täysin automatisoidusti.

Onneksi on olemassa myös juuri tähän tarkoitukseen olevia ratkaisuja. Julkaisuautomaatiojärjestelmissä voidaan määritellä tietokenttäkohtaisesti julkaisukanavat ja hoitaa varsinainen julkaiseminen napinpainalluksella tai jopa täysin automatisoidusti.

Automatiikka hoitaa kaiken rutiinityön ja ihmisiä päästään hyödyntämään täysiaikaisesti siinä, missä he ovat parhaimmillaan: analysoinnissa, suunnittelussa ja tavoitteellisessa sisällöntuotannossa.

Mitä markkinoinnin järjestelmiä tuoteyritys siis markkinoinnin automaatiojärjestelmän ja julkaisualustojen lisäksi tarvitsee? Itse koen, että hyvä tuotetiedon- ja aineistonhallinnan järjestelmä sekä siihen liitettävä julkaisuautomaatiomoduuli monesti riittävät. Näin automatiikka hoitaa kaiken rutiinityön ja ihmisiä päästään hyödyntämään täysiaikaisesti siinä, missä he ovat parhaimmillaan: analysoinnissa, suunnittelussa ja tavoitteellisessa sisällöntuotannossa.

Viisi hyvää syytä hankkia PIM

1. Näyttääkö teidänkin tuotetiedonhallinnan prosessi jotakuinkin tältä?

Tuotetietokaaos

Jos vastaus on kyllä, ota yhteyttä, niin autamme.

2. Haluatko tarjota parhaan mahdollisen asiakaskokemuksen?

PIM -järjestelmä on tässä tapauksessa olennainen osa ratkaisua. Keskitetyn tuotetiedonhallinnan kautta tarjoat yhdestä lähteestä laadukasta, paikkansa pitävää ja ajantasaista tuotetietoa kaikkiin kanaviin kaikille sidosryhmille – sekä asiakkaille että omalle väelle.

3.Haluatko tehoja tuotemarkkinointiin?

PIMin ja siihen pohjautuvien julkaisuautomaatioratkaisujen avulla voit muutamalla napin painalluksella julkaista esimerkiksi kampanjaesitteitä, tuotekatalogeja tai -kortteja, tehdä hinnastoja tai esitteitä, hintalappuja ja hyllynreunaetikettejä myymälöihin… Julkaisuformaatteina esim. PDF, Excel, PowerPoint, InDesign. Esimerkkejä asiakastoteutuksista täällä ja täällä

4.Haluatko olla valmiina nopeisiin strategisiin suunnanmuutoksiin?

Jos tuotetiedonhallinnan perusta on kunnossa, uusien julkaisukanavien ja sovelluskohteiden sekä uusien kieli- tai maaversioiden käyttöönotto on helppoa. PIMin valmiiden rajapintojen kautta voit tarjota tuotetietoja esimerkiksi uuden jälleenmyyjän verkkokauppaan tai nettisivustolle, asiakkaan ostojärjestelmään tai mihin tahansa muuhun kanavaan, jossa haluat niitä hyödyntää. Pyörää ei tarvitse keksiä aina joka kerralla uudestaan.

5.Haluatko eroon turhista manuaalisista työvaiheista?

PIMin avulla voidaan automatisoida monia tuotetiedonhallintaan liittyviä rutiinitehtäviä, jotka vievät käsin tehtyinä paljon aikaa (ja ovat myös yleensä niitä kaikkien tylsimpiä työtehtäviä). PIMistä oikeat tiedot päätyvät oikeiden kohderyhmien käyttöön automaattisesti. Lisäksi pääset eroon turhasta copy-pastettamisesta kun esimerkiksi erilaisten Office tai InDesign -tuotejulkaisujen tekeminen onnistuu joko täysin automaattisesti tai muutamalla napin painalluksella viikkojen panostuksen sijaan.